Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2013

Suomen sanonta mennä höyhensaarille, joka etenkin lapsille puhuttaessa tarkoittaa siirtymistä kauniiden unien ja unel­mien maailmaan, on käännöstä ruotsin vastaavasta ilmauksesta fara till fjäder­holmarna.

Se sisältää leikillisen viittauksen aivan todelliseen paikannimeen, Fjäderholmarnan saariryhmään Tukholman edustalla. Sama sanonta tunnetaan myös tanskan kielessä.

Nukkuminen, höyhenet ja saaret liittyvät yhteen sillä tavoin, että höyheniä on perinteisesti käytetty hienoimpien tyynyjen, peittojen ja patjojen täytteenä, ja parhaita höyheniä on saatu vesilinnuista. Höyheniä ja untuvia on perinteisesti kerätty saaristosta vesilintujen pesistä, joten hyviä keruupaikkoja on monellakin taholla voitu nimittää höyhensaariksi.

Suomen kirjakielessä sanonta on yleistynyt 1800-luvun jälkipuoliskolla mitä ilmeisimmin Zachris Topeliuksen Höyhensaaret-sadun ansiosta. Siinä kuvattiin Höyhensaaria ihanaksi paikaksi, johon kuljettiin Työn kauniin kanavan, Terveyden raittiin vuonon ja Levollisen omantunnon tyynen sataman kautta. Höyhensaarien kerrottiin sijaitsevan meressä jossakin Ruotsin ja Suomen välillä. Merikarttaan niitä ei voinut merkitä, sillä ne painuivat joka aamu kukon laulaessa meren syvyyksiin ja nousivat esiin vasta illalla, kun tähdet alkoivat tuikkia. Ne uiskentelivat keveästi kimmeltävillä aalloilla, ja tämän keveyden vuoksi niitä nimitettiin Höyhensaariksi.

Vastaaja:


Kaisa Häkkinen


suomen kielen professori


Turun yliopisto

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2500
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti