Sinkkiarkut ovat ikivanha käytäntö: jo muinaiset egyptiläiset hautasivat vainajansa niissä.

Syyt juuri sinkkiarkkujen käyttämiseen ovat säilyneet paljolti samanlaisina noista ajoista asti. Sinkki on halpaa, kevyttä ja helposti saatavissa, ja siitä tehtyjen arkkujen saumat on helppo juottaa täysin ilmatiiviiksi. Nykyään ei tosin enää juoteta, vaan saumat tiivistetään silikonilla.

Ruumiiden kuljettamisesta on olemassa kansainvälinen sopimus, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa ruumiiden kansainväliseen kuljettamiseen liittyviä muodollisuuksia ja varmistaa, ettei kuljettaminen aiheuta terveydellisiä vaaroja. Sopimuksen mukaan arkku voi koostua ”joko seinämiltään vähintään 20 mm vahvuisesta ulommasta puuarkusta ja sisemmästä arkusta, joka on tarkasti kiinni juotettua sinkkiä tai yhdestä seinämiltään vähintään 30 mm vahvuisesta puuarkusta, joka on vuorattu sinkillä.”

Käytännössä kotimaahan lähetettävät vainajat pakataan tätäkin tarkemmin. Ensin vainaja pannaan sinkkiarkkuun, sinkkiarkku ruumisarkkuun, ruumisarkku kuljetuslaatikkoon, kuljetuslaatikko rahtiarkkuun ja rahtiarkku vielä muovin sisään.


Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2006

Vastaaja:


Helena Ranta, Jorma Kivinen


oikeushammaslääkäri, toimistoinsinööri


Helsingin yliopisto, Ilmailulaitos

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18399
Liittynyt16.3.2005

Miksi vainajat lähetetään kotimaahan sinkkiarkuissa?

syytinki 13.02.2014 klo 14:23 Kuten Pacanus Rusticanus epäilen, että ovat läkkipeltiä. Tuo umpeen juotto ja ilmatiiviys. Kai niissä jokin varoventtili on? Luulisi, että saattaa muuten posahtaa, jos on alkanut kalmo käydä. Ovatkohan nen palautuskirstuja vai haudataanko niissä?? Jos ovat umpeen juotettuja ja avataan, käykö säilykepurkin avaaja?? Sinkittyä peltiä on ja juu on varoventtiili jossa suodatin joka pitää käryt hallinnassa mutta tasaa mahdolliset paineet. Kaveri käy läpi...
Lue kommentti

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018