Esineiden ja myös sampoon väri johtuu siitä, että erivärinen valo imeytyy niihin eri tavoin ja osa heijastuu takaisin.

Esimerkiksi puun lehti on vihreä siksi, että viherhiukkaset imevät sinistä ja punaista valoa ja heikommin vihreää.

Kun sampoo vaahtoaa, siihen muodostuu ilmakuplia ja paljon sirottavia pintoja. Tämän seurauksena valonsäteet kimpoilevat sen sijaan, että ne imeytyisivät sampooseen. Siksi vaahto näyttää ”valkoiselta” eli heijastaa kaikkia värejä lähes yhtä voimakkaasti. Saman ilmiön vuoksi esimerkiksi kananmunan valkuainen muuttuu vatkattaessa kirkkaasta nesteestä valkoiseksi vaahdoksi.


Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2006


 

Vastaaja:


Keijo Hämäläinen


fysiikan professori


Helsingin yliopisto

JPI
Seuraa 
Viestejä25515
Liittynyt5.12.2012

Miksi värillisestä sampoosta tulee valkeaa vaahtoa?

Toisaalta jos meillä on juomalasi täynnä värillistä shampoota, niin hyvin se väri näkyy. Jos meillä on lasinpohjalla 1mm samaa shampoota, niin eipä näy niin hyvin väri. Jos meillä sitten on mielettömän ohut kerros sitä shampoota kuten esim. saippuakuplan kalvo, niin eipä erota väriä ei.
Lue kommentti

3³+4³+5³=6³

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018