Valo vaikuttaa siihen, minkä värisinä suonet kuultavat ihon läpi. Kuvassa ranne. Kuva: KH
Valo vaikuttaa siihen, minkä värisinä suonet kuultavat ihon läpi. Kuvassa ranne. Kuva: KH

Vaaleaihoisen ihmisen pinnalliset laskimot näyttävät sinertäviltä syystä, joka on mutkikas ja liittyy ihmisen näköjärjestelmän toimintaan.

Kyse on siitä, miten aivot tulkitsevat näköaistinsolujen vastaanottamia valon aallonpituuksia. Asiaa selvitti saksalaistutkija Alwin Kienle kollegoineen Applied Optics -lehdessä viime vuonna.

Hapekas valtimoveri on kirkkaan punaista, ja vaalean ihon punertavuus johtuukin ihon hiussuonten punaisuudesta. Sen sijaan laskimoiden nähtyä väriä ei voi selittää pelkällä laskimoveren värillä, joka on mustanpunainen, ei sinertävä.

Osaltaan näköhavaintoa selittää tapa, jolla valo tunkeutuu ihoon. Valon punainen osuus pääsee sinistä syvemmälle ja joutuu siksi enemmän vuorovaikutukseen laskimoveren kanssa kuin sininen. Laskimoveri imee lähes kaikkia aallonpituuksia voimakkaammin kuin iho, ja koska punainen tunkeutuu pintalaskimoon asti, tästä aallonpituusalueesta häviää laskimoiden kohdalla enemmän kuin muun ihon kohdalla. Tämä ei riitä tekemään laskimoiden kohdalta heijastuvaa valoa aidosti siniseksi, mutta syntyvä laskimoiden ja muun ihon sävysuhde vaikuttaa siihen, miten ihmisen näköjärjestelmä tilanteen tulkitsee.

Ihmissilmän verkkokalvossa on kolmentyyppisiä tappisoluja, joista kukin vastaanottaa tiettyä valon aallonpituusaluetta: yksi sinistä, toinen vihreää ja kolmas punaista. Aivot rakentavat mielikuvan nähdystä väristä vastavärisuhteiden kautta eli vertaamalla vastavärien punaisen ja vihreän sekä sinisen ja keltaisen osuutta näkymässä. Puna-vihreä-vertailussa toimivat punaiset ja vihreät tapit. Sini-kelta-vertailussa puolestaan siniset tapit rinnastuvat punaisten ja vihreiden tappien signaalien summaan.

Aivot kalibroivat värinäön mittaamalla värikontrastit ääriviivojen eri puolilla ja olettamalla näkymän vaaleimman pinnan valkoiseksi. Siksi tietyn pinnan nähty väri riippuu muusta näkökentästä ja erityisesti värin lähiympäristöstä.

Kienlen tutkimuksen mukaan noin puolen millin syvyydessä olevista laskimoista heijastuva valo on kyllä punaista mutta ratkaisevasti vähemmän punaista kuin ympäristönsä. Suonen kohdalta heijastuva valo ärsyttää sini-keltaisella väriakselilla suhteellisesti enemmän sinistä puolta kuin ympäröivästä ihosta heijastuva valo, joka ärsyttää enemmän punaisesta ja vihreästä tapista riippuvaa keltaista puolta. Siksi suoni näyttää sinertävältä.

Vastaajana Kristian Donner
eläinfysiologian professori, Helsingin yliopisto

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2007