Juuri nyt esiintyvä influenssa A-virus kipeyttää lihaksia, ja lihaskipua aiheuttavat myös influenssa B sekä monet enterovirukset.

Näistä hyvin tunnettu on erään Coxsackie B –viruksen aiheuttama Bornholmin tauti (”paholaisen kouraisu”), jossa kipu keskittyy kylkiluiden välilihaksiin johtaen hengitysvaikeuksiin. Myös hiv aiheuttaa osalle potilaita lihaskipuja. Lisäksi mitä moninaisimmat virukset voivat satunnaisesti kipeyttää lihaksistoa.

Syy onkin sitten ongelmallisempi asia. Enterovirusten tiedetään tunkeutuvan lihassoluihin ja tuhoavan niitä, mikä johtaa kiputiloihin. Muiden virusten ei ole havaittu tunkeutuvan lihaksistoon. Nykykäsityksen mukaan todennäköisimpiä kivun syitä ovat elimistön omat infektioiden torjuntaan valjastetut valkuaiset, lähinnä eräät sytokiinit ja interferonit. Kokeissa ne ovat aiheuttaneet lihaskipua suonensisäisesti annettuna. Ehkä tämä on syynä myös siihen, että alkamassa olevan flunssan aikana harjoitettu liikunta usein johtaa ylenmäärin kipeytyviin lihaksiin.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 2/1997

Vastaaja:


Carl-Henrik von Bonsdorff


Virologian apulaisprofessori


Helsingin yliopiston Haartman-instituutti

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.