Voimajohdon humina johtuu tuulen lisäksi koronailmiöistä.

Ne ovat pieniä sähköpurkauksia, jotka ovat voimakkaimpia sateisella säällä ja talvella, kun johtoihin ja eristimiin kertyy huurretta.

Ritiseviä ja sähiseviä koronapurkauksia syntyy eristeiden kohdalle. Kostealla säällä purkaus pääsee alkuun helpommin kuin kuivalla, sillä kostea ilma ei kestä niin suuria sähkökentän voimakkuuksia kuin kuiva. Myös eristeen pintaan takertuneet, ilmasta tulleet epäpuhtaudet helpottavat purkauksen syntyä.

Hyvin pimeässä korona voi näkyä vaaleana hehkuna. Koronapurkauksen virta on varsin pieni, enintään vain sata milliampeeria voimalinjan kilometriä kohden.

Äänenvoimakkuus on maanpinnan tuntumassa johtimien alla yleensä alle 40 desibeliä ja etäällä tätäkin pienempi, mutta se voi silti kuulostaa häiritsevältä, jos ympäristö muuten on hiljainen.

Koronapurkauksia esiintyy vain vahvimmilla voimansiirtolinjoilla, sillä jännitteeltään alle 110 kilovoltin johdoissa ne ovat äärimmäisen harvinaisia.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2001

Vastaaja:


Erkki Partanen


ympäristöjohtaja


Fingrid Oyj

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla