Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Pitkäikäiset vesieläimet ehtivät nähdä monta sukupolvea.

Simpukat, kuten Itämeren ja Atlantin sinisimpukka ja Lapin jokihelmisimpukka, voivat olla pitkäikäisiä, tosin niistä jopa 99 prosenttia kuolee toukkina.

Kylmien vesien jokihelmisimpukka voi hyvällä onnella elää 130-vuotiaaksi. Kun se tulee sukukypsäksi 15– 20-vuotiaa­na, vanhimmilla yksilöillä voisi olla jälkeläisiä 5–7 sukupolvessa.

Atlantin lämpimämmän, suolaisen veden sinisimpukka elää usein vain 2–3 vuotta, mutta voi yltää 18–24-vuotiaaksi. Naaras tulee lisääntymiskykyiseksi jo 1–2 vuoden iässä ja munii jopa yli miljoona munaa kerralla. Onnekkaimmilla voi olla elossa toistakymmentä sukupolvea.

Vanhoiksi elävät myös kilpikonnat. Pohjois-Amerikan aavikkogofferikilpikonna voi saavuttaa 50–80 vuoden iän. Lisääntymiskykyiseksi se tulee 15–20 vuodessa. Senkin poikasista suurin osa menehtyy ennen aikuisikää, mutta onnekkaimmilla ja vanhimmilla voisi olla jälkeläisiä 5–7 polvessa. Jotkin maakilpikonnat elävät yli satavuotiaiksi, ja niillä jälkeläissukupolvia voi olla enemmänkin.

Ihminenkin saattaisi yltää viiteen sukupolveen.

Vastaajana Seppo Turunen, eläinfysiologian dosentti, Helsingin yliopisto

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2014

Juro Vonkaaja
Seuraa 
Viestejä274
Liittynyt8.9.2006

Millä eläimellä on elossa eniten sukupolvia?

Pitkäikäisillä linnuilla, kuten lokit ja papukaijat, noita lisääntymisvuosia on paljon enemmän kuin kissalla. Toisaalta poikueita vain kerran vuoteen ja poikasia vähemmän. Nuo 100 - 200 vuotisiksi elävät kilpikonnat taas saavat kerralla niin paljon jälkeläisiä, että hyvän lisääntymismenestyksen omaavilla yksilöillä on varmasti enemmän yhtaikaa elossa olevia jälkeläisiä enemmän kuin kissoilla,ainakin hetkittäin. Kaloista puhumattakaan. Noin yleisesti ottaen taitaa olla lajista riippumatta niin,...
Lue kommentti
BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010

Millä eläimellä on elossa eniten sukupolvia?

Naaraskissa on fertiili noin 10 vuotta. Sinä aikana (jos naaras on leikkaamaton ja jos pääsee ulos hässimään) se tuottaa 150 jälkeläistä, 2-5 poikasta kerralla, 2-3 pentuetta vuodessa. Fertiiliaikana kissaemolla voi olla noin 20-30 pentueen poikasia elossa, jotka puolestaan ovat sukukypsiä 5-10 kuukauden iässä (raskaus kestää noin 2 kk (oikeasti vähän pidempään)). Yksi sukupolvi kestää noin 7-12 kuukautta "tuottaa" (=0,58 - 1 vuotta) (raskaus 2 kk ja sukukypsyys 5-10 kk iässä). 10 vuodessa...
Lue kommentti
Peippo on munallaan mitattuna Suomen kiivi. Kuva: Getty Images

Vatsanseutu pullistuu hitusen vain muninnan lopussa.

Selitys piilee ruumiinrakenteessa. Se, mikä näyttää linnun vatsalta, on itse asiassa enimmäkseen rintakehää, jonka lihasten alla on kova ja leveä rintalasta. Pehmeää ”vatsaa” linnuilla on vain pieni alue pyrstön ja jalkojen välissä.

Rintakehä voi toki liikkua ulommaksi, kun sisäelimet sitä työntävät, mutta koska se on panssarimainen, siihen ei synny pullistumaa.

Munarauhasessa syntyy vain ruskuainen, ja niitä irtoaa munanjohtimeen yksi kerrallaan. Valkuainen ja kuori syntyvät munanjohtimen loppupäässä hyvin nopeasti, eikä lintu ”kanna” niitä vatsassaan.

Kun muna on juuri tulossa, vatsanseutu voi periaatteessa hieman paisua, mutta sitä ei näe, koska silloin linnut istuvat visusti pesissään. Tämä vaihe kestää vain muutamia tunteja.

Ääriesimerkki lienee kiivi, jolla on kokoon suhteutettuna suurin muna. Kiivi ei näytä olevan ”raskaana”, vaikka muna on valtava, mutta varmasti sen peräpää pullistuu muninnan aikana.

Vastaajana Esa Hohtola,

eläinfysiologian emeritusprofessori, Oulun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2018

Kuumin valkea loimuaa valkeana. Kuva: Getty Images

Värin määräävät liekin lämpötila ja säteilyn aallonpituus.

Tulella tarkoitetaan yleensä liekkiä, joka syntyy aineen palamisessa. Palaminen on kemiallinen reaktio, jossa palava aine reagoi hapen kanssa.

Kun reaktio on riittävän nopea, syntyvä lämpö ei siirry heti ympäristöön vaan nostaa palavan aineen lämpötilaa. Tämä näkyy hehkumisena tai liekkinä.

Esimerkiksi nuotiossa palamisreaktio tapahtuu liekin ulkoreunalla, ja siinä syntyy nokea. Noki taas lähettää niin kutsuttua mustan kappaleen säteilyä.

Mustan kappaleen säteilyssä kappaleen lämpötila määrää, millä aallonpituudella säteily on voimakkainta. Tätä aallonpituutta vastaa näkyvän valon aallonpituusalueella aina jokin väri.

Korkein lämpötila ja matalin aallonpituus vastaavat violettia, sitten tulevat järjestyksessä sininen, vihreä, keltainen, oranssi ja punainen.

Nuotion liekin kuumimmassa kohdassa valon aallonpituuksien voima on niin suuri, että ihmissilmä näkee sen värien yhdistelmänä eli valkoisena värinä.

Viileämmät kohdat silmä näkee niin, että väri vastaa paremmin lämpötilaa. Keltainen ja oranssi kertovat noin 1 200:n ja punainen noin 700 asteen lämpötilasta.

Mustan kappaleen säteily ei kuitenkaan selitä kaikkea tulen väreistä.

Esimerkiksi sinisessä liekissä ei ole nokea, vaan liekin väri johtuu siitä, että kaasumolekyylien viritystila purkautuu ja lähettää säteilyä. Sen aallonpituus on lähellä sinistä väriä.

Vastaajana Jorma Jokiniemi,

pien- ja nanohiukkastekniikan professori, Itä-Suomen yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2018