Viittomakielen oppinut syntymäkuuro ajattelee viittomilla.

Hän myös näkee viittomakielisiä unia.
Onneksi viittomakieli on keksitty, sillä jollei syntymäkuurolla olisi mahdollisuutta kielen oppimiseen, hänen ajattelunsa ei pääsisi kehittymään. Silloin hän voisi vammautua vaikeasti myös älyllisen kehityksen suhteen. Viittomakielen lapsena oppinut kuitenkin kehittyy aivan normaalisti.
Myöhemmällä iällä kuuroutunut ajattelee lapsena oppimallaan kielellä.

Vastaaja:


Timo Saloviita


erityispedagogiikan professori


Jyväskylän yliopisto

Minijehova
Seuraa 
Viestejä4814
Liittynyt10.10.2011

Millä kielellä syntymäkuuro ajattelee, eli voiko viittomilla ajatella?

Minä en pidä vastauksesta. Kysymys on mainio. Syntymäkuuro on ensinnäkin huono esimerkki. Kuurojen kieli ja ajattelu perustuu kuulevien sääntöihin, eikä ole "luontevaa". Se on esimerkki täydellisestä sopeutumisesta vammaan, mutta kieli ja ajattelu vastaa täysin meidän kuulevien ajattelua. Kyllä aivot osaa aistin korvata muilla. Aihe on huiman mielenkiintoinen, etenkin dokumentteja on ilo katsella. Teksinä aivotutkimus voi olla raskasta. Myöskään susilapset eivät kelpaa minulle esimerkiksi,...
Lue kommentti

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010

Millä kielellä syntymäkuuro ajattelee, eli voiko viittomilla ajatella?

Kyllä kielellä(kin) ajatellaan, ja kieli myös suuntaa ajatuksia. Esimerkiksi suomessa on monia sanoja lumelle, mikä mahdollistaa monisyisen lunta koskevan ajattelun. Olettaisin, että joidenkin aavikkokansojen kielessä on monia sanoja vastaavasti hiekalle, ja heiltä luonnistuu vastaavasti monisyinen hiekkaan liittyvä ajattelu. Kielellisen ajattelun lisäksi on varmaankin myös mm. esikielellistä, kuvallista, intuitiivista, analyyttista, matemaattista, divergenttiä, konvergenttia, haptista,...
Lue kommentti