Muurahaiset kulkevat lajitoveriensa hajujälkiä pitkin ilman sen suurempaa suunnitelmallisuutta.

On vaikea sanoa, ajatteleeko muurahainen neulasia vai onko sillä mielessään opportunistisempi ajatus: ”Jotain hyödyllistä pesään olisi kiva saada, vaikkapa saaliseläin, mutta toinpahan edes neulasen.”
Tilanne on toinen, jos pesä vaatii korjaus­ta. Silloin hyville neulaspaikoille mennään joukolla ja pesää korjataan intensiivisesti.
Pesän ympäristöä muurahaiset eivät parturoi puhtaaksi. Se olisi pitkän päälle epäedullista pesälle ja sen asukkaille. On ehkä evolutiivisesti järkevämpää haahuilla ja hakea ruokaa ja pesäaineksia laajalta alueelta, koska halpaa työvoimaa on tarjolla lähes rajattomasti ja paikallinen kuormitus jää silloin pienemmäksi.

Vastaaja:


Jaakko Kullberg


museomestari


Luonnontieteellinen keskusmuseo

Siipiveikkonen
Seuraa 
Viestejä1532
Liittynyt29.7.2010

Millä perusteella muurahaiset valitsevat havujen hakupaikan?

Tuossa pari viikkoa sitten, kun oli lämmin jakso kävin katsomassa isoa kekomuurahaispesää. Sehän olikin ihan länässä ja siinä oli isoja reikiä. Ajattelin, että varmaan supi käynyt kaivelemassa. Paikka on saaressa ja petoeläimiä, siellä ei pitäisi olla. Asia alkoi kiinnostamaan ja kävin katsomassa 2 muutakin isoa pesää, kunnes tajusin, että nehän ovatkin ilmastointiaukkoja. Tekevät niitä kuivaattaakseen pesää. Kaikissa reiät olivat etelän puolella. Kaikista aurinkoisimmalla paikalla olevassa...
Lue kommentti

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018