Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Näköaisti on ihmisellä hyvin hallitseva, joten myös unemme koostuvat pääosin näkömielikuvista ja jossain määrin toisen tärkeän aistimme, kuuloaistin, kautta syntyneistä mielikuvista.

Tunto-, haju- ja makuelämykset ovat unessa harvinaisempia.

Syntymästään asti sokeilla voi olla kuulo-, tunto-, haju- ja makuaistiin liittyviä mielikuvia, koska näistä heillä on muistoja. Ilmeisesti heidän unensa kuitenkin painottuvat kuulo- ja tuntoaistimuksiin.

Pidän mahdottomana sitä, että sellaiset syntymästään asti sokeat ihmiset, jotka eivät ole koskaan nähneet mitään, voisivat nähdä "näköunia", koska heidän muistiinsa ei ole tallettunut ensimmäistäkään näköaistimusta.
Unet ovat joskus hyvinkin kaoottisia tai hullunkurisia. Syntymästään asti sokeilla tällaiset unet liittyvät heidän toimiviin aisteihinsa: esimerkiksi unessa tunnusteltavalla koiralla saattaa yllättäen olla kaksi päätä.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 2/1996

Vastaaja:
Teija Kujala
psykologian kandidaatti, tutkija
Helsingin yliopiston psykologian laitos, kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2494
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti