Otollinen rakenne tarttua. Kuva: Getty Images
Otollinen rakenne tarttua. Kuva: Getty Images

Hiusten muoto ratkaisee.

Ihmisessä elää päätäi, vaatetäi ja satiainen. Päätäi on kehittynyt yhdessä ihmisen kanssa. Vaatetäi erkaantui päätäistä noin 30 000– 110 000 vuotta sitten, kun ihminen rupesi käyttämään vaatteita. Satiainen siirtyi ihmiseen gorillasta noin 3,3 miljoonaa vuotta sitten.

Satiaisen kynnet ovat erikoistuneet karkeisiin karvoihin, siksi se asuu häpy-, rinta- tai kulmakarvoissa.

Täillä on kynnet, joilla se tarraa hiuksiin tai vaatteiden kuituihin. Päätäin kynnet ovat sirot ja sopeutuneet hiuksiin. Se viihtyy erityisesti valkoihoisten ja aasialaisten hiuksissa. Monien afrikkalaisten hiusten muoto on kehittynyt sellaiseksi, ettei päätäi saa kiinni.

Vastaajana Lena Hulden,

dosentti, Metsätieteen laitos, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2018

Hajuhaitta saattaa syntyä jo päivässä.

Ensimmäiset peseytymättömyyden seuraukset ovat sosiaalisia: pesemätön ihminen haisee kauas. Jos eritteet pinttyvät vaatteisiin, haju väkevöityy.

Iho erittää talia ja hikeä. Ne ovat itsessään käytännössä hajuttomia mutta härskiintyvät nopeasti iholla viihtyvien bakteerien ja hiivasienten vaikutuksesta. Arvellaan, että ainakin jossain kulttuurisen kehityksen vaiheessa nämä kehon hajut ovat olleet lajimme enemmistön mielestä hyvinkin viehättäviä.

Peseytymättömyydestä voi kyllä olla haittaakin. Se aiheuttaa kutisevia hiivainfektioita ja pahentaa ainakin tali-ihottumaa ja märkärupea. Myös haavat tulehtuvat helpommin.

Suihku muutaman päivän välein ja puhtaat vaatteet riittävät pitämään terveydelliset haitat kurissa, mutta sosiaalisten suhteiden kannalta peseytyminen kannattanee päivittäin.

Kulttuuriset ja ilmastolliset vaatimukset toki vaikuttavat peseytymistiheyteen. Arktiksen asukkaat tuskin ovat päivittäin peseytyneet, ja alasti savannilla vaeltaessa iho on tuulettunut.

Vastaajana

Maria Huttunen,

ihotautien erikoislääkäri, Terveystalo.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2018

Kesällä kyllä, mutta kukaan ei tiedä miksi.

Karvojen kasvuun vaikuttavat eniten perinnölliset tekijät mutta myös ravitsemus, vuodenaika ja hormonit.

Parrankasvuun tarvitaan testosteronia, mistä johtuen noin puolella teini-iän saavuttaneesta väestöstä hiuskarvat kasvavat nopeammin kuin partakarvat.

Saman ihmisen eri karvojen kasvuvauhdissa sen sijaan ei ole suurtakaan eroa. Ne kasvavat tavallisimmin 2–4 millimetriä viikossa.

Parran kasvua on tieteellisesti selvitetty varsin vähän. Tutkimusten mukaan parta kasvaa noin neljä millimetriä viikossa, joten ainakaan mitään kovin merkittävää eroa parran ja hiusten kasvutahdissa ei ole.

On kuitenkin havaittu, että parran kasvu vaihtelee hiusten kasvua enemmän vuodenajan mukaan. On helpompi kasvattaa kesäparta kuin kesätukka.

Miksi näin on, ei tiedetä.

 

Vastaajana

Marja Mikkola,

dosentti, Biotekniikan instituutti, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2018