Sima kuuluu vanhimpiin alkoholipitoisiin juomiin.

Se lienee tunnettu laajalti indoeurooppalaisella alueella muinaisesta Intiasta Skandinaviaan saakka. Se valmistettiin hunajasta ja vedestä, johon oli voitu lisätä mausteita ja mallastettua viljaa käymisen edistämiseksi.

Viikinkiajan Pohjoismaissa siman uskottiin antavan juojalleen kuolemattomuuden, runoilijan kyvyn ja viisauden. Simasta onkin lukuisia mainintoja saagoissa, joissa se usein merkittävästi vaikuttaa tarinan kulkuun. Viikinkiaikana sima oli tavattoman arvostettu juoma ja sitä käytettiin nimenomaan suurissa ja merkittävissä juhlatilaisuuksissa.

Tavallisen siman lisäksi viikingit tunsivat vahvemman, hyvin makean hunajapohjaisen juoman, johon saagoissa esiintyvä nimitys beor tai bjórr ilmeisesti viittaa. Hunajan lisäksi siinä oli käytettyjä hedelmämehuja – ehkä omenasta tehtyjä – ja sen kerrotaan olleen niin voimakkaasti humalluttavaa, että raskaana olevien naisten oli ehdottomasti vältettävä sitä. Oletetaan, että Tanskan viikinkiaikaisista haudoista löydetyt pienet hopeapikarit oli tarkoitettu juuri tämän kallisarvoisen juoman nauttimiseen.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2003

Vastaaja:


Paula Purhonen


osastonjohtaja


Arkeologian osasto,Museovirasto

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2513
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti