Terrakotta on poltettua, lasittamatonta savea.

Nimi tulee italian sanoista terra, maa, ja cotta, poltettu, jonka pohjana on latinan coquo-verbi (keittää, paistaa, kuumentaa).

Terrakottaa käytettiin läpi antiikin arkkitehtuurissa, veistoksissa ja ruukuntekoon. Sen väri riippuu saven koostumuksesta. Esimerkiksi Attikan terrakotan punainen väri johtuu suuresta rautapitoisuudesta. Poltetusta savesta on tehty esineitä ammoisista ajoista, eikä sen käyttö tietenkään rajoitu vain antiikin kulttuuriin.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 4/1998

Vastaaja:


Leena Pietilä-Castren


Klassisen arkeologian dosentti


Helsingin yliopisto

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla