Vuodet eivät yksin ratkaise. Kuva: Shutterstock
Vuodet eivät yksin ratkaise. Kuva: Shutterstock

Vastaus vaihtelee tarkastelukulman mukaan.

Vanheneminen alkaa itse asiassa syntymästä, joten ilmiö on määrittelykysymys.

Suomessa kansan- eli vanhuuseläkkeen ikäraja on ollut kautta aikojen 65 vuotta. Tätä rajaa on käytetty tutkittaessa vanhenemista.

Nykyään vanhuuden raja vedetään usein 75 vuoteen. Tutkijat ovat perustelleet tätä muuan muassa sillä, että terveysseurantojen perusteella raihnaus yleistyy 75–80 vuoden välillä. Tämä on kuitenkin keskiarvo, koska vanhusväestö on äärimmäisen heterogeeninen. Joukko ulottuu maratoonareista täysin toimintakyvyttömiin.

Kun ikääntyvien terveys ja toimintakyky ovat viime vuosikymmeninä kohentuneet, monet ovat nostaneet rajan 80 vuoteen. Tässä katsannossa varsinaisia vanhuksia ovat yli 85-vuotiaat.

Kronologista ikää järkevämpi mittari olisi biologinen ikä. Sitä voidaan määritellä monin tavoin. Yksi niistä on verenkiertoelimistön kunto: ihminen on yhtä vanha kuin hänen valtimonsa. Ennenaikaiseen vanhenemiseen voi viitata alkava gerastenia eli hauraus-raihnaus-oireyhtymä. Sitä potevan terveys heikkenee ilman selvää sairautta.

Kansainvälisesti vanhenemisen mittariksi on suositeltu kävelynopeutta. Vanhenemiseen viittaa hidas kävely, alle 0,8 metriä sekunnissa. Tällä tavoin vanha voi olla jo 55-vuotias.

Vastaajana Timo Strandberg, geriatrian professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2016

Mahtuisi kylpyhuoneeseen.

Ei tiedetä tarkasti, paljonko galaksissamme on tähtiä. Yleensä arvio perustuu Linnunradan mitattuun ainemäärään, joka on noin 500 miljardia Auringon massaa. Tähtien osuus siitä on pyöreät 100 miljardia. Koska suurin osa tähdistä on Aurinkoa keveämpiä, tähtien luku on suurempi. Olkoon 300 miljardia karkea arvio.

Keskikarkean hiekan jyvien läpimitat ovat 0,25–0,5 millimetriä. Siitä voi laskea kuutiomillin hiekkaa sisältävän noin 30 jyvästä. Hiekkakasan tilavuus saadaan siis jakamalla 300 miljardia 30:llä, mistä tulee 10 miljardia kuutiomilliä eli 10 kuutiometriä. Kylpyhuone on tätä kokoluokkaa.

Jyvien määrää voi myös luonnehtia siirtämällä ne aika-akselille. Poimitaan jyviä yötä päivää yksi per sekunti. Tätä vauhtia hiekkakasa hupenisi 10 000 vuodessa. Paljon vai vähän?

Vastaajana Pekka Teerikorpi,

tähtitieteen dosentti, Turun yliopisto.

Jlkaistu Tiede-lehdessä 10/2017

Unilamaa edeltää siirtymä. Kuva: Shutterstock

Lihakset eivät vielä ole täysin rentoutuneet.

Moni on herännyt säpsähtäen tai nytkähtäen juuri kun on saamassa unen päästä kiinni. Joskus kokemukseen yhdistyy ikävä putoamisen tunne.

Ilmiö on ihmiselle normaali, mutta sen syytä ei oikein tunneta. Erään teorian mukaan kyseessä on elimistön rentoutumiseen liittyvä reaktio. Aivot ovat jo vaihtaneet tajunnan tilaa, mutta lihakset käyvät yhä kierroksilla. Ne eivät ole vielä unilamassa.

Nytkähdykset ja säpsähdykset ovat ilmeisesti osa hermoston siirtymävaihetta, sillä niitä ei esiinny valveessa eikä varsinaisessa unessa.

Vaikka nytkähteleminen on täysin luonnollista, se voi usein toistuessaan kieliä unen puutteesta tai epäsäännöllisestä unirytmistä. Jos olo tuntuu levänneeltä, säpsähdyksistä ei kannata huolestua.

Vastaajana Tarja Stenberg,

fysiologian dosentti, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2017