Vuodet eivät yksin ratkaise. Kuva: Shutterstock
Vuodet eivät yksin ratkaise. Kuva: Shutterstock

Vastaus vaihtelee tarkastelukulman mukaan.

Vanheneminen alkaa itse asiassa syntymästä, joten ilmiö on määrittelykysymys.

Suomessa kansan- eli vanhuuseläkkeen ikäraja on ollut kautta aikojen 65 vuotta. Tätä rajaa on käytetty tutkittaessa vanhenemista.

Nykyään vanhuuden raja vedetään usein 75 vuoteen. Tutkijat ovat perustelleet tätä muuan muassa sillä, että terveysseurantojen perusteella raihnaus yleistyy 75–80 vuoden välillä. Tämä on kuitenkin keskiarvo, koska vanhusväestö on äärimmäisen heterogeeninen. Joukko ulottuu maratoonareista täysin toimintakyvyttömiin.

Kun ikääntyvien terveys ja toimintakyky ovat viime vuosikymmeninä kohentuneet, monet ovat nostaneet rajan 80 vuoteen. Tässä katsannossa varsinaisia vanhuksia ovat yli 85-vuotiaat.

Kronologista ikää järkevämpi mittari olisi biologinen ikä. Sitä voidaan määritellä monin tavoin. Yksi niistä on verenkiertoelimistön kunto: ihminen on yhtä vanha kuin hänen valtimonsa. Ennenaikaiseen vanhenemiseen voi viitata alkava gerastenia eli hauraus-raihnaus-oireyhtymä. Sitä potevan terveys heikkenee ilman selvää sairautta.

Kansainvälisesti vanhenemisen mittariksi on suositeltu kävelynopeutta. Vanhenemiseen viittaa hidas kävely, alle 0,8 metriä sekunnissa. Tällä tavoin vanha voi olla jo 55-vuotias.

Vastaajana Timo Strandberg, geriatrian professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2016