Oppikirjat ovat pitkään tolkuttaneet Auringon olevan rauhallista keski-ikää viettävä tähti, jonka ympärillä elämä jatkuu entiseen tapaan, kunnes Auringolta viiden miljardin vuoden päästä loppuu vety.

1990-luvun puolivälissä valkeni kuitenkin, että meillä on aikaa enää miljardin vuoden verran.

Tietokonemallinnusten mukaan Aurinko on tähänastisen elämänsä aikana kirkastunut noin 30 prosenttia. Sama jatkuu.

Miljardin vuoden kuluttua tähtemme on 10 prosenttia nykyistä kirkkaampi. Silloin lisääntynyt lämpö saisi Maan meret kiehumaan, ja vähitellen kostea kasvihuoneilmiö tappaisi kaiken elämän.

Kun Auringolta paljon myöhemmin loppuu vety, se laajenee punaiseksi jättiläiseksi. Samalla se menettää massaansa, ja planeetat loittonevat pienenevän vetovoiman vuoksi. Kun Aurinko on Maan radan kokoinen, Maa on siirtynyt nykyiselle Marsin radalle. Siellä on niin kuumaa, että planeettamme sulaa.

Jättiläisvaiheen jälkeen Aurinko luhistuu pieneksi, hiljalleen kylmeneväksi valkoiseksi kääpiöksi. Maa jatkaa laavamöykkynä ja ihmiskunta ehkä siirtolaisina jonkin toisen tähden ympärillä.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 3/2000

Vastaaja:


Leena Tähtinen


tähtitieteen dosentti


tiedetoimittaja

Vierailija

Milloin Aurinko tappaa meidät?

optimistx 12.07.2015 klo 10:47 Ilman googlaamista herää ihmettely, miten merten ollessa 95-asteisia miljardin vuoden kuluttua, silti pärjätään täällä. Vai pärjätäänkö? Eikös siinä tulisi jo liian kuuma ainakin ihmisille? Ihmiselle varmaankin liikaa mutta jotkin extremofiili-bakteerit saattaisivat pärjätä noissa lämpötiloissa.
Lue kommentti
jussipussi
Seuraa 
Viestejä40499
Liittynyt6.12.2009

Milloin Aurinko tappaa meidät?

optimistx 12.07.2015 klo 10:47 Jos ennen kuviteltiin 5 miljardia vuotta meille elinkelpoista aikaa, nyt Tähtisen mukaan 1 miljardi vuotta, ja käytännössä ehkä vain joku sata miljoonaa vuotta, niin en ala. Ei se auta, jos keräilen yhden karamellipaperin päivässä ("roska päivässä" -liikken mukaan) kiltisti kaupungin roskikseen. Tai pidättelen hengitystäni silloin tällöin, ettei tule liika hiilidioksidia minulta nopeuttamaan kasvihuonetomaatti-ilmiötä. Piereskelyn pidättely metaanipäästöjen...
Lue kommentti

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2494
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti