Joulupukin poro mainitaan ensimmäisen kerran yhdysvaltalaisen Clement Clarke Mooren runossa The Night Before Christmas vuodelta 1823 (tunnetaan myös nimellä A Visit from St. Nicholas). Siinä satuhahmo kiitää ilmojen halki kahdeksan nimeltä mainitun poron vetämässä valjakossa.

Meillä pukin reen eteen valjastettiin aluksi joko vuohi tai hevonen. Poro löysi tiensä suomalaiseen jouluperinteeseen vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Vuonna 1922 ilmestyneessä Joulupukki-julkaisussa kuvataan Joulu-ukki syöttämässä Siipi-nimistä poroa, ”jonka jokaisessa nilkassa on pienet siivet niin, että se melkein lentää juostessaan”.

Joulupukin nykyinen suosikkisarvipää Petteri Punakuono on tuoreempaa perua. Se tuli Yhdysvalloista Suomeen niin sanotun Coca-Cola-pukin mukana toisen maailmansodan jälkeen.

Vastaaja:
Juha Nirkko
tutkija
Kansanrunousarkisto

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2006

Octopitos
Seuraa 
Viestejä637
Liittynyt11.5.2013

Milloin joulupukki sai poron?

Silloin kun petteri aloitti duunin, tosin ameriikoissa on asiat toisin poroja on useita ja ne lentää tai pikemminkin kulkee ilmateitse johtunee siitä kun joulupukkikin murtautuu jostain syystä keskellä yötä asuntoon, ja vieläpä savupiipun kautta väljät hormit sillä suunnalla.
Lue kommentti

Kun on korviaan myöten kusessa, on parempi pitää turpansa kiinnni.
o_turunen kirjoitti:
Vai olisiko tuo paksuusyksikkö.

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018