Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2013

Terminen eli lämpötilasta määritelty kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi nollan yläpuolella.

Sen todentaminen vaatii yleensä vähintään kymmenen vuorokauden seurannan.

Keskimäärin kevät pääsee etelässä vauhtiin maaliskuun loppupuolella ja Pohjois-Lapissa kuukautta myöhemmin, mutta ajankohta voi heitellä helposti parisen viikkoa.

Ilmatieteen laitoksen vuodesta 1961 alkavien tilastojen mukaan kevät on käynnistynyt aikaisimmillaan maan keskivaiheilla jo ennen maaliskuun puoliväliä ja Lapissakin maalis-huhtikuun vaihteessa. Näin kävi esimerkiksi vuosina 2010 ja 2011. Etelässä joinakin vuosina kevään voisi periaatteessa katsoa alkaneen jopa tammikuun alussa, kuten vuonna 1989. Joskus talven ja siten myös kevään alkamisen ajankohdan määrittäminen onkin hyvin hankalaa.

Myöhäisimmillään kevät on alkanut osassa Etelä-Suomea huhtikuun 20. päivän paikkeilla, kuten vuonna 1966. Osassa Lappia kevään alku viivästyi toukokuun puoliväliin vuonna 1995.

Joskus kevät saapuu lähes samaan aikaan koko maahan. Vuosina 1965, 1994 ja 2011 se käynnistyi Käsivarren Lappi pois lukien koko maassa muutaman päivän sisällä.

Vastaaja:


Pauli Jokinen


meteorologi


, Ilmatieteen laitoksen ilmastokeskus

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2503
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti