Kirkonkirjoista kerättyjen tietojen perusteella vuonna 1880 jopa 98 % yli 15-vuotiaista suomalaisista osasi auttavasti lukea.

Unescon määritelmän mukana yleinen lukutaito on saavutettu, kun 99% kansasta on lukutaitoista. Sen perusteella voidaan arvioida, että yleinen lukutaito saavutettiin vuosisadan vaihteessa.
Suomalaiset olivat lukuinnossa aikansa kansainvälistä huippua. Lukutaito oli 1900-luvun alussa yleistä vain Keski-Euroopassa, Isossa-Britanniassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja muista maista on vaikea saada.

Suomessa lukutaito yleistyi varhain lähinnä kirkon antaman alkuopetuksen ansiosta. Jokaisen naimisiin mielivän oli Päntättävä Raamattua ja Katekismusta, sillä ripillepääsy oli sidottu kristinopin hallintaan, ja lukutaitoon, joita testattiin lukukinkereillä. Kuulustelutilaisuudet aloitettiin Suomessa jo 1600-luvulla, ja niistä tuli keskeinen kansanopetuksen muoto.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 3/1997

Vastaaja:


Pirjo Linnakylä


koulutustutkimuksen tutkimusprofessori


Jyväskylän yliopisto

ROOSTER
Seuraa 
Viestejä5000
Liittynyt21.6.2009

Milloin koko suomen kansa oli lukutaitoista?

"Suomessa lukutaito yleistyi varhain lähinnä kirkon antaman alkuopetuksen ansiosta. Jokaisen naimisiin mielivän oli Päntättävä Raamattua ja Katekismusta, sillä ripillepääsy oli sidottu kristinopin hallintaan, ja lukutaitoon, joita testattiin lukukinkereillä. Kuulustelutilaisuudet aloitettiin Suomessa jo 1600-luvulla, ja niistä tuli keskeinen kansanopetuksen muoto." Konkreettinen esimerkki kristinuskon positiivisista puolista. Nykyään nettipelit ja elokuvat opettavat nuorisollemme tärkeää...
Lue kommentti

Yleinen mielipide on aina väärässä.

Brainwashed
Seuraa 
Viestejä10206
Liittynyt20.1.2013

Milloin koko suomen kansa oli lukutaitoista?

Perusteltu pointti, sillä netin virtuaalimaailma vaikuttaa yhä useammalle olevan todellisuutta tärkeämpi, varsinkin nuorilla, ja miksei joillekkin vartuneemmillekkin. Juuri vaimon kanssa päätettin äänekkäistä vastalauseista huolimatta asettaa lapsille ns pelikielto arkipäiville, samoin kuin makeisille, eli viikonloppuina vain. Meni meinaan ihan överiksi se pelaaminen - kun koulusta kotona, niin iltamyöhään pelkkää pelaamista, jos ei jompi kumpi vanhemmista valvomassa, sanomiset eivät auttaneet...
Lue kommentti

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2513
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti