Kirkonkirjoista kerättyjen tietojen perusteella vuonna 1880 jopa 98 % yli 15-vuotiaista suomalaisista osasi auttavasti lukea.

Unescon määritelmän mukana yleinen lukutaito on saavutettu, kun 99% kansasta on lukutaitoista. Sen perusteella voidaan arvioida, että yleinen lukutaito saavutettiin vuosisadan vaihteessa.
Suomalaiset olivat lukuinnossa aikansa kansainvälistä huippua. Lukutaito oli 1900-luvun alussa yleistä vain Keski-Euroopassa, Isossa-Britanniassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja muista maista on vaikea saada.

Suomessa lukutaito yleistyi varhain lähinnä kirkon antaman alkuopetuksen ansiosta. Jokaisen naimisiin mielivän oli Päntättävä Raamattua ja Katekismusta, sillä ripillepääsy oli sidottu kristinopin hallintaan, ja lukutaitoon, joita testattiin lukukinkereillä. Kuulustelutilaisuudet aloitettiin Suomessa jo 1600-luvulla, ja niistä tuli keskeinen kansanopetuksen muoto.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 3/1997

Vastaaja:


Pirjo Linnakylä


koulutustutkimuksen tutkimusprofessori


Jyväskylän yliopisto

ROOSTER
Seuraa 
Viestejä5000
Liittynyt21.6.2009

Milloin koko suomen kansa oli lukutaitoista?

"Suomessa lukutaito yleistyi varhain lähinnä kirkon antaman alkuopetuksen ansiosta. Jokaisen naimisiin mielivän oli Päntättävä Raamattua ja Katekismusta, sillä ripillepääsy oli sidottu kristinopin hallintaan, ja lukutaitoon, joita testattiin lukukinkereillä. Kuulustelutilaisuudet aloitettiin Suomessa jo 1600-luvulla, ja niistä tuli keskeinen kansanopetuksen muoto." Konkreettinen esimerkki kristinuskon positiivisista puolista. Nykyään nettipelit ja elokuvat opettavat nuorisollemme tärkeää...
Lue kommentti

Yleinen mielipide on aina väärässä.

Brainwashed
Seuraa 
Viestejä8801
Liittynyt20.1.2013

Milloin koko suomen kansa oli lukutaitoista?

Perusteltu pointti, sillä netin virtuaalimaailma vaikuttaa yhä useammalle olevan todellisuutta tärkeämpi, varsinkin nuorilla, ja miksei joillekkin vartuneemmillekkin. Juuri vaimon kanssa päätettin äänekkäistä vastalauseista huolimatta asettaa lapsille ns pelikielto arkipäiville, samoin kuin makeisille, eli viikonloppuina vain. Meni meinaan ihan överiksi se pelaaminen - kun koulusta kotona, niin iltamyöhään pelkkää pelaamista, jos ei jompi kumpi vanhemmista valvomassa, sanomiset eivät auttaneet...
Lue kommentti
Esiäidin kannatti kyllästyä. Kuva: SPL/MVPhotos

Aikoinaan ruokahalukohtainen kylläisyys edisti terveyttä.

Ilmiölle on kehitysopillinen eli evoluutioon perustuva selitys. Kyllästyminen samaan ruokaan kehittyi satojentuhansien vuosien aikana esi-isillemme, jotta he pysyisivät terveinä.

Jos jokin runsaasti saatavilla oleva ruoka olisi maistunut jatkuvasti, yksipuolinen ravinto olisi pitkällä aikavälillä johtanut ongelmiin. Siksi ihmiselle kehittyi ruokalajikohtainen kylläisyys. Kun jostain ruoasta tuli kylläiseksi, toisen makuinen vielä maistui. Se takasi, että sai riittävästi kaikkia elintärkeitä ravintomme osia: vitamiineja, hivenaineita, hiilihydraatteja, proteiineja, rasvoja ja kuituja.

Ruokalajikohtaista kylläisyyttä säätelevät geenit, ja mekanismi vaikuttaa myös meissä tämän ajan ihmisissä. Jokainen on kokenut sen aterioidessaan. Kun pääruoan jälkeen tuntuu, että nyt jo riittää, erimakuinen jälkiruoka vielä maittaa.

Kivikaudella ruokalajikohtainen kylläisyys oli hyödyllinen ominaisuus, mutta nykyisessä yltäkylläisessä ruokamaailmassa se helposti johtaa liikasyöntiin.

Eräässä kokeessa testihenkilöt söivät runsaan viikon ajan aterioilla melko yksitoikkoista ruokaa. Koe toistettiin siten, että jokaisella aterialla oli yksi ruokalaji lisää. Tämä lisäsi ruokahalua siinä määrin, että testihenkilöt söivät joka päivä – huomaamattaan – yli 400 kilokaloria enemmän.

Vastaajana Pertti Mustajoki, professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Jäinen kinkkku ei menetä yhtään enempää nestettä kuin sula. Kuva_ Shutterstock

Jäinen kinkku kypsyy aivan yhtä meheväksi kuin sula.

Joulukinkun voi panna jäisenä uuniin – oikeastaan kannattaa, vaikka se voi kuulostaa äkkiseltään järjen vastaiselta.

Jotta kinkku maistuisi mehevältä, valtaosa sen nesteestä pitäisi saada pysymään lihassa.

Jäinen kinkku muhii kuumassa pidempään, mutta huoneenlämpöön temperoitu viettää suuremman osan paistoajasta korkeassa

lämpötilassa.

Tällainen kuumakäsittely voi poistaa lihasta liiaksi nestettä. Kypsyessä pinnan lämpö siirtyy kohti kinkun keskiosaa. Jos lämpötilaero pinnan ja keskiosan välillä kasvaa liian suureksi, vesi karkaa lihassyistä liian aikaisin ja epätasaisesti.

Paistoimme viime vuonna HKScanin koekeittiöissä kymmeniä jäisiä ja huoneenlämpöisiä joulukinkkuja. Kaikki kypsennettiin paistopussissa alle 100-asteisessa uunissa.

Jääkinkut paistuivat pidempään, mutta niistä ei valunut yhtään enempää nestettä kuin sulana uuniin pannuista.

Sokkotesteissä kumpikin versio keräsi yhtäläisiä kehuja niin mausta kuin mehevyydestä. Joidenkin suussa jääkinkku maistui jopa mehevämmältä ja paremmalta.

Vastaajana Sami Lamminaho, tuotekehityskokki, HKScan.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017