Merenpinnan nousun seurauksia maailmankartalla on hankala arvioida tarkasti, sillä vaikutukset rannikolla eivät ole suorassa suhteessa lisääntyneeseen vesimäärään.

Ensinnäkin lisävesi painaisi merenpohjaa alaspäin. Koska kuoren alla oleva nestemäinen vaippa ei voi puristua kokoon, vaipan ainetta siirtyisi hitaasti mannerten alle, mikä nostaisi mantereita ylöspäin. Toiseksi pohjan painuminen ja vedenpinnan nousu lisäisivät merialtaiden tilavuutta. Kolmanneksi havaitsemista mutkistaa ilmaston lämpenemisestä aiheutuva veden lämpölaajeneminen. Esimerkiksi Tyynenmeren El Niño -ilmiö syntyy, kun meriveden lämpötila vaihtelee muutamia asteita, mutta merenpinnan korkeus voi muuttua jopa kolme desimetriä. Tällaiset muutokset voivat siis olla hetkellisesti jopa monisatakertaisia jäätiköiden sulamisesta aiheutuvaan merennousuun nähden.
Jos vain Grönlanti sulaisi, pohjoisessa merenpinta ei nousisi juuri lainkaan. Tämä johtuu siitä, että jäätikön sulaessa Grönlannin lähistöllä painovoima pienenisi ja vesi alkaisi siirtyä etelään. Vastaavasti Etelämantereen sulamisen seuraukset näkyisivät pohjoisella pallonpuoliskolla, kun merenpinta Etelämantereen läheisyydessä pysyisi vakaana.
Paras nykyarvio on, että merenpinta nousee keskimäärin kaksi–kolme millimetriä vuodessa.

Vastaaja:


Markku Poutanen


professori, osastonjohtaja


Geodeettinen laitos