Matkalento menee tekniikalla. Kuva: Shutterstock
Matkalento menee tekniikalla. Kuva: Shutterstock

Nykyisin jo valtaosan.

Vaikka ihminen on yhä ohjaamossa, suuren osan lennosta hoitaa automatiikka. Lentäjä valvoo autopilottia, ja hän voi tarvittaessa muuttaa tietokoneeseen alun perin syötettyä reittiä, suuntaa tai lentokorkeutta.

Yleensä autopilotti kytketään päälle melko nopeasti lentoon lähdön jälkeen, ja se toimii koko ajan aina lähelle laskeutumista.

Laskeutuminen tapahtuu tavallisesti käsiohjauksella, mutta oikein huonossa säässä sekin voidaan hoitaa autopilotilla. Ilman autopilottia hernerokkasumussa ei voisi laskeutua.

Automaattinen laskeutuminen vaatii, että sekä koneessa että kentällä on viranomaisten hyväksymä navigointi- ja turvalaitteisto.

Nykyaikainen lentäminen ei enää oikein onnistuisi ilman autopilottia. Se tekee ruuhkaisessa ilmatilassa lentämisestä sujuvaa ja turvallista. Esimerkiksi oikean lentokorkeuden säilyttäminen vaatii niin suurta tarkkuutta, ettei sitä edes pystyisi käsiohjauksella noudattamaan.

Vastaajana Ismo Aaltonen,

johtava tutkija, Onnettomuustutkintakeskus.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Mahtuisi kylpyhuoneeseen.

Ei tiedetä tarkasti, paljonko galaksissamme on tähtiä. Yleensä arvio perustuu Linnunradan mitattuun ainemäärään, joka on noin 500 miljardia Auringon massaa. Tähtien osuus siitä on pyöreät 100 miljardia. Koska suurin osa tähdistä on Aurinkoa keveämpiä, tähtien luku on suurempi. Olkoon 300 miljardia karkea arvio.

Keskikarkean hiekan jyvien läpimitat ovat 0,25–0,5 millimetriä. Siitä voi laskea kuutiomillin hiekkaa sisältävän noin 30 jyvästä. Hiekkakasan tilavuus saadaan siis jakamalla 300 miljardia 30:llä, mistä tulee 10 miljardia kuutiomilliä eli 10 kuutiometriä. Kylpyhuone on tätä kokoluokkaa.

Jyvien määrää voi myös luonnehtia siirtämällä ne aika-akselille. Poimitaan jyviä yötä päivää yksi per sekunti. Tätä vauhtia hiekkakasa hupenisi 10 000 vuodessa. Paljon vai vähän?

Vastaajana Pekka Teerikorpi,

tähtitieteen dosentti, Turun yliopisto.

Jlkaistu Tiede-lehdessä 10/2017

Unilamaa edeltää siirtymä. Kuva: Shutterstock

Lihakset eivät vielä ole täysin rentoutuneet.

Moni on herännyt säpsähtäen tai nytkähtäen juuri kun on saamassa unen päästä kiinni. Joskus kokemukseen yhdistyy ikävä putoamisen tunne.

Ilmiö on ihmiselle normaali, mutta sen syytä ei oikein tunneta. Erään teorian mukaan kyseessä on elimistön rentoutumiseen liittyvä reaktio. Aivot ovat jo vaihtaneet tajunnan tilaa, mutta lihakset käyvät yhä kierroksilla. Ne eivät ole vielä unilamassa.

Nytkähdykset ja säpsähdykset ovat ilmeisesti osa hermoston siirtymävaihetta, sillä niitä ei esiinny valveessa eikä varsinaisessa unessa.

Vaikka nytkähteleminen on täysin luonnollista, se voi usein toistuessaan kieliä unen puutteesta tai epäsäännöllisestä unirytmistä. Jos olo tuntuu levänneeltä, säpsähdyksistä ei kannata huolestua.

Vastaajana Tarja Stenberg,

fysiologian dosentti, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2017