Kosmista lattea. Kuva: Getty Images
Kosmista lattea. Kuva: Getty Images

Lähigalaksit muistuttavat vaalean beigeä maitokahvia.

Yötaivasta katsoessamme voimme nähdä paljaalla silmällä joitakin tuhansia tähtiä, joiden ihmissilmälle näkyvät värit vaihtelevat punertavasta siniseen.

Linnunradan kaltaisessa galaksissa taas voi olla satoja miljardeja tähtiä, jolloin galaksin väri määräytyy näiden tähtien lähettämän valon ja tähtienvälisen kaasun yhteenlasketusta vaikutuksesta.

Osana maailmankaikkeuden kartoitusta tähtitieteilijät laskivat yhteen yli 200 000 lähigalaksin värikirjon. Näin saatu ”kosminen spektri” kertoo valon energian jakauman näkyvän valon eri aallonpituuksille.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Mikäli tätä kosmista spektriä katsottaisiin ihmissilmällä, olisi sen väri melko lähellä valkoista tai vaalean beigeä maitokahvia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tämä pätee tosin vain läheisiin galakseihin. Huomattavasti kaukaisemman maailmankaikkeuden galaksien lähettämän näkyvän valon aallonpituudet ovat venyneet ihmissilmälle näkymättömän infrapunan alueelle.

Lisäksi kaikkialla taivaalla havaitaan kosmista taustasäteilyä, joka on peräisin hyvin varhaisesta, noin 400 000 vuoden ikäisestä maailmankaikkeudesta. Se koostuu noin 2 700 asteen lämpötilassa olleen aineen lämpösäteilystä. Vertailun vuoksi hehkulampun lanka lämpenee noin 2 400 asteen lämpötilaan ja säteilee lämpimän valkoista, hieman punertavaa valoa.

Punasiirtymän vaikutuksesta myös kosminen taustasäteily havaitaan nykyisessä maailmankaikkeudessa ihmissilmälle näkymättömillä millimetrin aallonpituuksilla.

Vastaajana Seppo Mattila,

professori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2022.

Sisältö jatkuu mainoksen alla