Aineen värin määrää se, minkä osan aine heijastaa siihen osuvasta valosta.

Punatut huulet ovat punaiset, koska huulipuna imee itseensä kaikki muut aallonpituudet muttei sitä, jonka aivomme aistivat punaisena. Yksittäiset atomitkin voivat imeä valoa, mutta ne eivät ole minkään värisiä, koska ne säteilevät kaiken imemänsä valon sellaisenaan takaisin.

Huulipunakin tietysti koostuu viime kädessä atomeista, mutta siinä atomit ovat järjestyneet molekyyleiksi, useasta atomista koostuviksi yhdisteiksi. Toisin kuin atomit molekyylit eivät yleensä säteile samaa valoa, jonka ne imevät – kuten huulipuna osoittaa.

Atomit voivat myös itse synnyttää valoa. Esimerkiksi punaisen laserin punainen johtuu neonatomien lähettämistä valokvanteista eli fotoneista, jotka vastaavat punaisen valon aallonpituutta. Neonatomit eivät normaalioloissa lähetä kvantteja, mutta laserissa atomit viritetään ylempään energiatilaan, ja kun viritys purkautuu, atomit säteilevät "punaisia" valokvantteja. Neonatomia ei voi kuitenkaan sanoa tällä perusteella punaiseksi, sillä toisenlaisissa oloissa se voi säteillä muun muassa keltaista ja vihreää valoa.

Vastaaja:


Jukka Maalampi


fysiikan professori


Jyväskylän yliopisto

Eusa
Seuraa 
Viestejä14396
Liittynyt16.2.2011

Minkä värisiä ovat atomit?

Ohman 11.08.2015 klo 13:45 Jos sinä saat kirjoitella tänne ihan täyttä puppua niin miksi minä en saisi sanoa käsitystäni siitä.Aika erikoista leimata se "häirikkökäyttäytymiseksi". Onko kyseessä "keisarin uudet vaatteet" - syndrooma? Voi olla. Olet puolustamassa jotain itsellesi arvokasta kuvitelmaa ja ajaudut siitä syystä häiriköimään.
Lue kommentti

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Eusa
Seuraa 
Viestejä14396
Liittynyt16.2.2011

Minkä värisiä ovat atomit?

Hyvän parodian tunnistaa siitä, että kritisoidaan asiaa, johon on edes yritetty perehtyä. Jos sinulla ei ole kompetenssia keskustella sisällöistä, niin parempi kun jätät kokonaan kommentoimatta. Miten jokin satunnainen lukija, joka nimenomaan ei tunnista fysiikan käsitteistöä saati sen laajennuspyrkimyksiä, voisi "ottaa todesta" jotain? Jos jokin palstakirjoittajan teksti on harhaanjohtavaa, kuten esimerkiksi hitausvoimailijan, on oikein puuttua asia-argumentein. Kirjoituksiini, jos niissä...
Lue kommentti

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Rapeus jää haaveeksi, jos pannu on kylmä ja rasva tavallista voita.

Maailmassa ei ole niin hyvää kokkia, ettei ensimmäinen yritys olisi aina riekaleinen valkea möykky. Toinen lettukokin kummajainen on se, että ensimmäisen puolen paistopinnalla on aina erilainen kuvio kuin toisen. Tieteellistä syytä kumpaankaan ilmiöön ei tarkkaan tiedetä.

Yleensä paistaja on malttamaton ensimmäistä lettua odottaessaan ja annostelee siksi taikinaa liian kylmälle pannulle. Parempaan tulokseen pääsee, jos antaa pannun kuumentua perusteellisesti. Lisäksi rasvan pitää antaa ruskistua.

Letuista saa rapeita ja kullankeltaisia, kun paistaa ne kuumalla pannulla kirkastetussa voissa. Silloin vesi haihtuu nopeasti paistoksen pinnalta. Rapeus jää helposti syntymättä, mikäli käyttää tavallista voita tai muuta vesipitoista rasvaa. Tällöin lettutaikina vain kiehuu vedessä.

Kirkastettu voi valmistetaan poistamalla voista heraproteiini ja vesi. Jäljelle jää voiöljy, joka kestää palamatta erittäin korkeita paistolämpötiloja.

Vastaajana Anu Hopia,

elintarvikekehityksen tutkimusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Molemmat ovat oman kielikuntamme perintöä, eivät lainaa länsinaapurista.

Suomen minä-pronomini ei ole lainaa ruotsista, vaan se kuuluu uralilaisen kielikunnan ikivanhaan perintösanastoon. Sille löytyy etymologisia vastineita itämerensuomesta samojedikieliin asti, joten se on ollut suomessa ja sitä edeltäneissä kielimuodoissa jo tuhansien vuosien ajan, kauan ennen kosketuksia ruotsiin.

Äänneasultaan samantapaisia ensimmäiseen persoonaan viittaavia pronomineja on myös muissa kielikunnissa. Indoeurooppalaisten kielten lisäksi niitä löytyy esimerkiksi mongoli- ja tunguusikielistä, eskimo-aleuttilaisista kielistä, eräistä tunnetuista muinaiskielistä, kuten etruskista ja sumerista, sekä monista paleosiperialaisista kielistä, jotka eivät tiettävästi ole sukua toisilleen.

Tätä pronominien yhtäläisyyttä ovat jotkut tutkijat pitäneet todisteena kielikuntien välisestä alkusukulaisuudesta, mutta vaikka ensimmäisen persoonan pronomini kuuluu kielen parhaiten säilyviin aineksiin, kielitieteellisesti perusteltuja sukulaisuusteorioita ei voi rakentaa pelkästään yksittäisten pronominien varaan.

Itse-sanalla on erikoinen historia. Sekin kuuluu ikivanhaan suomalais-ugrilaiseen perintösanastoon, mutta se ei ole alkuaan ollut pronomini vaan substantiivi, joka on tarkoittanut varjoa tai ihmisen varjosielua. Ihminen näkee varjossa oman kuvansa, siis itsensä, ja sukukielten sanavastineista päätellen myös ihmisen sielun eli hänen henkisen minänsä on aikoinaan uskottu heijastuvan hänen varjossaan.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018