Immuunijärjestelmän muisti perustuu soluvälitteisiin T-soluihin ja vasta-aineita tuottaviin B-soluihin.

Kummallekin solutyypille syntyy muistisoluja, jotka kiertävät veressä ja kudoksissa ja odottavat taudinaiheuttajien paluuta.

Kun taudinaiheuttaja tunkeutuu elimistöön, se joutuu ensin makrofagien, neutrofiilien ja dendriittien hyökkäyksen kohteeksi. Nämä solut pilkkovat taudinaiheuttajan ja esittelevät sen pintarakenteen proteiineja eli antigeenejä imusolmukkeissa sijaitseville T-soluille.

Kun T-solut joutuvat tekemisiin taudinaiheuttajan antigeenien kanssa, ne aktivoituvat ja erilaistuvat sytotoksisiksi soluiksi, jotka taistelevat infektiota vastaan, auttajasoluiksi, jotka houkuttelevat paikalle muita immuunisoluja, ja muistisoluiksi, jotka muistavat taudinaiheuttajan.

B-solut puolestaan alkavat tuottaa vasta-aineita kyseistä antigeeniä vastaan. Niistä kehittyy myös pitkäikäisiä plasmasoluja, jotka luuytimessä valmistavat pääosan veren liukoisista vasta-aineista.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2009

Vastaaja:


Olli Lassila


immunologian professori


Turun yliopisto

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Missä immuunivaste pysyy elimistön muistissa?

Puuvilla Sami 13.09.2014 klo 17:16 Voisko vasta-aineita jotenkin siirtää ihmiseltä toiselle niin että ne myös toimis? http://www.iflscience.com/health-and-medicine/man-was-cured-hiv-2008-and-hardly-anyone-knows-about-it Luontaisesti HIV:lle vastustuskykyisen ihmisen kantasoluja siirrettiin syövän vuoksi kemoterapiaa saaneen miehen elimistöön, ja hän parantui HIV:sta.
Lue kommentti