Immuunijärjestelmän muisti perustuu soluvälitteisiin T-soluihin ja vasta-aineita tuottaviin B-soluihin.

Kummallekin solutyypille syntyy muistisoluja, jotka kiertävät veressä ja kudoksissa ja odottavat taudinaiheuttajien paluuta.

Kun taudinaiheuttaja tunkeutuu elimistöön, se joutuu ensin makrofagien, neutrofiilien ja dendriittien hyökkäyksen kohteeksi. Nämä solut pilkkovat taudinaiheuttajan ja esittelevät sen pintarakenteen proteiineja eli antigeenejä imusolmukkeissa sijaitseville T-soluille.

Kun T-solut joutuvat tekemisiin taudinaiheuttajan antigeenien kanssa, ne aktivoituvat ja erilaistuvat sytotoksisiksi soluiksi, jotka taistelevat infektiota vastaan, auttajasoluiksi, jotka houkuttelevat paikalle muita immuunisoluja, ja muistisoluiksi, jotka muistavat taudinaiheuttajan.

B-solut puolestaan alkavat tuottaa vasta-aineita kyseistä antigeeniä vastaan. Niistä kehittyy myös pitkäikäisiä plasmasoluja, jotka luuytimessä valmistavat pääosan veren liukoisista vasta-aineista.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2009

Vastaaja:


Olli Lassila


immunologian professori


Turun yliopisto

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla