Edes lumi ei riitä nostamaan Pohjois-Suomen säteilysummaa Etelä-Suomen tasolle. Kuva: Seppo Kärki
Edes lumi ei riitä nostamaan Pohjois-Suomen säteilysummaa Etelä-Suomen tasolle. Kuva: Seppo Kärki

Hämärtääkö etelän harmaus enemmän kuin pohjoisen kaamos?

 

Sateinen marras-joulukuun päivä etelärannikolla tuntuu monesti masentavammalta kuin kaamos napapiirin pohjoispuolella. Voisiko ulkoilijan silmään tulla oikeastikin vähemmän valoa etelässä kuin pohjoisessa? Nouseehan aurinko Lapissa pimeimpänäkin aikana lähes horisontin korkeudelle ja kaamoshämärä kestää monta tuntia.

– Keskimäärin Etelä-Suomessa tulee talvellakin enemmän auringonsäteilyä kuin Pohjois-Suomessa, sanoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Petri Räisänen.

Maanpinnalle joulu-helmikuussa saapuvan säteilyn keskiarvo on vuosien 1961–1990 tilastojen mukaan eteläisimmässä Suomessa noin 20 wattia neliömetrille, kun se Ivalon korkeudella jää 5 wattiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Toinen asia on sitten se, että aurinkoisen ja pilvisen päivän ero voi olla suuri.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kaamos vastaa pilvipäivää

Räisäsen mukaan paksu pilvipeite vähentää maanpinnan saaman säteilyn tyypillisesti noin 20–40 prosenttiin siitä, mitä selkeältä taivaalta tulisi. Kirkkaana kaamospäivänä pohjoisessa valoa tulee siis hämärän tunteina maahan lähes yhtä paljon kuin etelärannikolla pilvisenä päivänä.

Pilvisyys on Etelä-Suomessa loppuvuodesta kuitenkin vain aavistuksen runsaampaa kuin Pohjois-Suomessa.

– Pitkäaikaisissa tilastoissa Helsingin Kaisaniemen mittausasemalla keskipilvisyys on marrasja joulukuussa 81 prosenttia, Sodankylässä vastaavasti 79 ja 76 prosenttia, Räisänen sanoo.

Lumi valaisee metsän

Entäpä lumen vaikutus? Monet etelärannikon asukkaat pitävät kaikkein ankeimpana ajankohtana marraskuuta, vaikkei päivä ole vielä lyhimmillään. Marraskuussahan etelässä on harvoin pysyvää lumipeitettä.

– Puhdas lumi heijastaa auringonsäteilystä jopa 80–90 prosenttia, kun taas paljaan ja varsinkin kostean maanpinnan heijastavuus on tavallisesti vain noin 10 prosenttia, Räisänen sanoo.

Jos siis katsoo hyvin lumista Lapin maisemaa, jossa horisontin yläpuolellakin näkyy tykkylumisia puita, näkymä voi olla valoisampi kuin metsämaisema etelässä.

Aukealla lumi ei ratkaise

Jos taas oletetaan, että katsellaan tasamaalla horisonttiin, etelän etumatka pohjoiseen verrattuna tasoittuu vain hieman.

– Alas- ja ylöspäin menevän säteilyn summa joulu-helmikuussa olisi Pohjois-Suomessa neliömetriä kohden noin 5 wattia taivaalta ja neljä wattia lumesta, yhteensä 9 wattia  neliömetrille, Räisänen laskee.

Etelä-Suomeen tulisi 20 wattia taivaalta ja 2 wattia maasta, yhteensä 22 wattia. Ja tämäkin sisältää oletuksen, että maa on etelässä musta läpi talven.

Marko Hamilo on vapaa tiedetoimittaja.
Julkaistu Tiede-lehdessä 11/2012

Sisältö jatkuu mainoksen alla