Julkaistu Tiede-lehdessä 11/2012

Hämärtääkö etelän harmaus enemmän kuin pohjoisen kaamos?

Sateinen joulukuun päivä etelärannikolla tuntuu monesti masentavammalta kuin kaamos napapiirin pohjoispuolella.

Voisiko ulkoilijan silmään tulla oikeastikin vähemmän valoa etelässä kuin pohjoisessa? Nouseehan aurinko Lapissa pimeimpänäkin aikana lähes horisontin korkeudelle ja kaamoshämärä kestää monta tuntia.

– Keskimäärin Etelä-Suomessa tulee talvellakin enemmän auringonsäteilyä kuin Pohjois-Suomessa, sanoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Petri Räisänen.

 Maanpinnalle joulu-helmikuussa saapuvan säteilyn keskiarvo on vuosien 1961–1990 tilastojen mukaan eteläisimmässä Suomessa noin 20 wattia neliömetrille, kun se Ivalon korkeudella jää 5 wattiin.

Toinen asia on sitten se, että aurinkoisen ja pilvisen päivän ero voi olla suuri.

Kaamos vastaa pilvipäivää

Räisäsen mukaan paksu pilvipeite vähentää maanpinnan saaman säteilyn tyypillisesti noin 20–40 prosenttiin siitä, mitä selkeältä taivaalta tulisi. Kirkkaana kaamospäivänä pohjoisessa valoa tulee siis hämärän tunteina maahan lähes yhtä paljon kuin etelärannikolla pilvisenä päivänä.

Pilvisyys on Etelä-Suomessa loppuvuodesta kuitenkin vain aavistuksen runsaampaa kuin Pohjois-Suomessa. – Pitkäaikaisissa tilastoissa Helsingin Kaisaniemen mittausasemalla keskipilvisyys on marrasja joulukuussa 81 prosenttia, Sodankylässä vastaavasti 79 ja 76 prosenttia, Räisänen sanoo.

Lumi valaisee metsän

Entäpä lumen vaikutus? Monet etelärannikon asukkaat pitävät kaikkein ankeimpana ajankohtana marraskuuta, vaikkei päivä ole vielä lyhimmillään. Marraskuussahan etelässä on harvoin pysyvää lumipeitettä.

– Puhdas lumi heijastaa auringonsäteilystä jopa 80–90 prosenttia, kun taas paljaan ja varsinkin kostean maanpinnan heijastavuus on tavallisesti vain noin 10 prosenttia, Räisänen sanoo.

Jos siis katsoo hyvin lumista Lapin maisemaa, jossa horisontin yläpuolellakin näkyy tykkylumisia puita, näkymä voi olla valoisampi kuin metsämaisema etelässä.

Aukealla lumi ei ratkaise

Jos taas oletetaan, että katsellaan tasamaalla horisonttiin, etelän etumatka pohjoiseen verrattuna tasoittuu vain hieman.

– Alas- ja ylöspäin menevän säteilyn summa joulu-helmikuussa olisi Pohjois-Suomessa neliömetriä kohden noin 5 wattia taivaalta ja neljä wattia lumesta, yhteensä 9 wattia  neliömetrille, Räisänen laskee.

Etelä-Suomeen tulisi 20 wattia taivaalta ja 2 wattia maasta, yhteensä 22 wattia. Ja tämäkin sisältää oletuksen, että maa on etelässä musta läpi talven.

Vastaaja:


Marko Hamilo


tiedetoimittaja

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2496
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti