Tekijät vaihtelevat yksilöllisesti. Kuva: iStock
Tekijät vaihtelevat yksilöllisesti. Kuva: iStock

Kuvotukseen tuskin on yhtä syytä.

Kunpa tietäisimme! Tutkijat ympäri maailman koettavat vastata kysymykseen, koska syyn selviäminen auttaisi kehittämään hoitoja vaivaan. Toistaiseksi voimme vain yrittää lievittää oireita ja odottaa, että ellotus menee ohi.

Istukkahormoni on merkittävin ehdokas, koska sen pitoisuus ja raskauspahoinvoinnin esiintyvyys ovat suurimmillaan samaan aikaan. Jos istukkahormonia erittyy keskimääräistä enemmän esimerkiksi monikkoraskauden, tyttösikiön tai ylipainon vuoksi, pahoinvoinnin todennäköisyys on hieman tavallista suurempi.

Erot ovat kuitenkin pieniä, eivätkä kaikki tyttöä tai kaksosia odottavat kärsi huonosta olosta. Muitakin syitä täytyy siis olla.

Vaiva voi olla osittain perinnöllinen. On havaittu, että se liittyy muutoksiin serotoniini- ja dopamiinireseptoreissa sekä kilpirauhashormoneissa. Lisäksi se on yhteydessä taipumukseen kärsiä matkapahoinvoinnista ja migreenistä.

Myös stressi, närästystä aiheuttavat ruoat, liian vähäinen lepo sekä infektiot saattavat aiheuttaa huonoa oloa odotusaikana.

Sinnikkäästä tutkimuksesta huolimatta vaikuttaa siltä, ettei yhtä ainoaa perussyytä löydetä, vaan jokaisella odottajalla pahoinvoinnin ankaruuteen ja kestoon vaikuttavat yksilölliset tekijät. Ainoa aivan kaikkia raskauspahoinvoinnista kärsiviä yhdistävä tekijä on raskaus.

Vastaajana Miina Nurmi,

tohtorikoulutettava, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018