Suomessa marraskuun toisena sunnuntaina vietettävä isänpäivä on kotoisin Yhdysvalloista kuten sen esikuva äitienpäiväkin.

Se sai alkunsa vuonna 1909, kun rouva Sonora Smart Dodd liikuttui kuunnellessaan äitienpäiväsaarnaa. Koska Doddin isä, William Jackson Smart, oli leskeksi jää¬tyään kasvattanut yksin seitsemän tytärtä, rouva Dodd katsoi isän ansaitsevan muistamista siinä missä äitikin.

Doddin kotiseurakunnan Spokanen pappi innostui asiasta, ja seuraavana vuonna kesäkuun kolmantena sunnuntaina (19.6.1910) vietettiin ensimmäistä isänpäivää. Ajankohdaksi vakiintui kesäkuu, koska rouva Doddin isä oli syntynyt kesäkuussa. Isänpäivä on siis vain kaksi vuotta nuorempi juhla kuin äitienpäivä.

Isänpäivän vietto vakiintui Yhdysvalloissa 1920-luvulla, kun presidentti Calvin Coolidge vuonna 1924 suositteli isänpäiväjuhlan järjestämistä kaikille osavaltioille. Ruotsiin isänpäivän vietto saapui jo vuonna 1931. Pohjoismaiset kauppiaat perustivat vuonna 1949 toimikunnan, joka suositteli isänpäiväksi marraskuuta, koska kesäkuu oli Pohjolassa jo lomakautta.

Suomalaiseen almanakkaan isänpäivä otettiin vasta vuonna 1970. Liputuspäivä siitä tuli vuonna 1979 Suomalaisuuden liiton ja Väestöliiton ehdotuksesta.


Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2007

Vastaaja:


Teppo Korhonen


kansatieteen dosentti


Helsingin yliopisto

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018