Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2009

Jos astia olisi äärettömän syvä ja symmetrinen sylinteri, roskat todellakin ajautuisivat kupin ulkoreunoille.


Käytännössä vesimolekyylit kuitenkin pyrkivät tarttumaan astian pintaan, minkä vuoksi veden nopeus reunan ja pohjan läheisyydessä hidastuu ja astian sisäpinnoilla lähestyy nollaa. Tällöin veden virtauksessa pohja- ja pintakerroksen välillä syntyy nopeusero. Se synnyttää pyörrevirtauksen kupin reunalta pohjan kautta kupin keskustaan, johon roskat päätyvät.

Sama ilmiö kaivertaa jokien mutkat ajan myötä yhä jyrkemmiksi, kun loivan mutkan ulkoreunan sedimentit siirtyvät vastaavan pyörrevirtauksen seurauksena jokiuoman sisäkurviin.

Vastaaja:


Keijo Hämäläinen


fysiikan professori


Helsingin yliopisto

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eusa
Seuraa 
Viestejä16952

Jep. Ertsun ajatus vaikuttaa loogisemmalta kuin fysiikan professorin. Proffan vastauksesta syntyy ihmeellinen mielikuva, että roskat kulkevat reunoilta pohjan kautta keskelle. Ehkäpä sitten niinkin ja pohjalle syntyy keko...

Kuinka voimme selvittää asian? 

Laitetaan vesi pyörteelle ja eri tiheyksisiä kappaleita pyörteeseen. Jos uppokappaleet kiertävät pohjan kautta keskelle, on proffa oikeassa. Jos virtausta nopeuttamalla pinnassa kelluvat vettä harvemmat roskat siirtyvät nopeammin pintaa pitkin keskelle, on Ertsu oikeassa.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6995

Johtuu varmaan osittain siitä, että roskat ovat vettä kevyempiä? Vesi hakeutuu pyörteen reunoille raskaampana, jolloin se syrjäyttää kevyet roskat keskelle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla