Vaikka kostea ilta aluksi kohottaa mielialaa, se lisää masennustaipumusta.

Moraalisen krapulan syypää on etanoli eli etyylialkoholi, joka lisää tryptofaaniaminohappoa hajottavan entsyymin, tryptofaanipyrrolaasin, tuotantoa. Tryptofaani puolestaan muodostaa aivoissa mielialaa kohottavaa serotoniinia. Alkoholisteilla esiintyy tavallista enemmän masennusta. Osaselitys piilee tryptofaanivajeessa.

Morkkis ei ole pelkkää kemiaa. Humalapäissä hölmöily voi aiheuttaa muutenkin syyllisyyden tunnetta.

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2002

Vastaaja:


Antti Tanskanen


psykiatrian erikoislääkäri


Kuopion yliopistollinen sairaala

faq1
Seuraa 
Viestejä415
Liittynyt20.2.2014

Mistä johtuu morkkis?

Alkoholihan vapauttaa ryyppyillan aikana suuren määrän mielihyvähormoneja. Aiheuttaako se sitten mielihyvähormonivajeen seuraavana päivänä, mikä näyttäytyy ryyppyillan peilikuvana lievänä masennuksena. Morkkiksen aiheuttanee pienet muistikatkokset ja epäily kontollinmenetyksistä yhdistyneenä muutenkin matalaan mielialaan. Siis epävarmuus eilisen päivän tapahtumista. Myös ehkä tietynlainen sosiaalinen tuomittavuus.
Lue kommentti
Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007

Mistä johtuu morkkis?

Kyllä mulla on jonkinlainen morkkis aina krapula-aamuna ja heti herättyäni mietin, että mitähän sitä tuli taas kirjoitettua facebookiin. Tarkistan viipymättä kaikki facebook-kirjoitukseni ja poistan suurimman osan, vaikka ne muuten harmittomia olisivatkin.
Lue kommentti
Esiäidin kannatti kyllästyä. Kuva: SPL/MVPhotos

Aikoinaan ruokahalukohtainen kylläisyys edisti terveyttä.

Ilmiölle on kehitysopillinen eli evoluutioon perustuva selitys. Kyllästyminen samaan ruokaan kehittyi satojentuhansien vuosien aikana esi-isillemme, jotta he pysyisivät terveinä.

Jos jokin runsaasti saatavilla oleva ruoka olisi maistunut jatkuvasti, yksipuolinen ravinto olisi pitkällä aikavälillä johtanut ongelmiin. Siksi ihmiselle kehittyi ruokalajikohtainen kylläisyys. Kun jostain ruoasta tuli kylläiseksi, toisen makuinen vielä maistui. Se takasi, että sai riittävästi kaikkia elintärkeitä ravintomme osia: vitamiineja, hivenaineita, hiilihydraatteja, proteiineja, rasvoja ja kuituja.

Ruokalajikohtaista kylläisyyttä säätelevät geenit, ja mekanismi vaikuttaa myös meissä tämän ajan ihmisissä. Jokainen on kokenut sen aterioidessaan. Kun pääruoan jälkeen tuntuu, että nyt jo riittää, erimakuinen jälkiruoka vielä maittaa.

Kivikaudella ruokalajikohtainen kylläisyys oli hyödyllinen ominaisuus, mutta nykyisessä yltäkylläisessä ruokamaailmassa se helposti johtaa liikasyöntiin.

Eräässä kokeessa testihenkilöt söivät runsaan viikon ajan aterioilla melko yksitoikkoista ruokaa. Koe toistettiin siten, että jokaisella aterialla oli yksi ruokalaji lisää. Tämä lisäsi ruokahalua siinä määrin, että testihenkilöt söivät joka päivä – huomaamattaan – yli 400 kilokaloria enemmän.

Vastaajana Pertti Mustajoki, professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Jäinen kinkkku ei menetä yhtään enempää nestettä kuin sula. Kuva_ Shutterstock

Jäinen kinkku kypsyy aivan yhtä meheväksi kuin sula.

Joulukinkun voi panna jäisenä uuniin – oikeastaan kannattaa, vaikka se voi kuulostaa äkkiseltään järjen vastaiselta.

Jotta kinkku maistuisi mehevältä, valtaosa sen nesteestä pitäisi saada pysymään lihassa.

Jäinen kinkku muhii kuumassa pidempään, mutta huoneenlämpöön temperoitu viettää suuremman osan paistoajasta korkeassa

lämpötilassa.

Tällainen kuumakäsittely voi poistaa lihasta liiaksi nestettä. Kypsyessä pinnan lämpö siirtyy kohti kinkun keskiosaa. Jos lämpötilaero pinnan ja keskiosan välillä kasvaa liian suureksi, vesi karkaa lihassyistä liian aikaisin ja epätasaisesti.

Paistoimme viime vuonna HKScanin koekeittiöissä kymmeniä jäisiä ja huoneenlämpöisiä joulukinkkuja. Kaikki kypsennettiin paistopussissa alle 100-asteisessa uunissa.

Jääkinkut paistuivat pidempään, mutta niistä ei valunut yhtään enempää nestettä kuin sulana uuniin pannuista.

Sokkotesteissä kumpikin versio keräsi yhtäläisiä kehuja niin mausta kuin mehevyydestä. Joidenkin suussa jääkinkku maistui jopa mehevämmältä ja paremmalta.

Vastaajana Sami Lamminaho, tuotekehityskokki, HKScan.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017