Syyt voivat olla joko elimellisiä tai psyykkisiä.

Usein taustalta paljastuu stressi, sillä jännitys heijastuu palan tunteena kurkkuun tahdosta riippumattoman hermoston välityksellä (sydämen tykytyksessä on kyse samasta ilmiöstä). Lääketieteessä tätä vaivaa, jossa pala takertuu kurkkuun tyhjää nieltäessä, kutsutaan globus-oireyhtymäksi.

Tuntemus esiintyy mm. paniikkikohtauksen yhteydessä. Pulmaa potevat usein nuoret ja erityisesti naiset. Sairauden pelko pitkittää usein globus-oireyhtymää. Suurimmalla osalla psyykkisten syiden aiheuttama oireilu häviää itsestään parissa vuodessa.

Tuntemuksen voi aiheuttaa myös jokin elimellinen vika. Usein siihen liittyy muitakin ongelmia: ääni kangertelee, ruoka tarttuu nieluun, närästää ja ylämahassa polttelee. Syynä voivat olla mm. nielun tai ruokatorven tulehdus, ruokatorven ahtautuma tai laajentuma, suurentunut kilpirauhanen tai muutokset kaularangassa. Jos nielemisvaiva jatkuu pitkään, syyt on hyvä selvittää ja hoitaa.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 6/2000

Vastaaja:


Kalevi Hyrynkangas


korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri


Oulun yliopistollinen sairaala

jussipussi
Seuraa 
Viestejä32822
Liittynyt6.12.2009

Mistä johtuu palan tunne kurkussa?

Vatkain 09.05.2014 klo 20:15 Mistähän voi johtua nielemisongelmat? Että vaikka kuinka pieneksi puree ruoan ja syö korostetun rauhallisesti ja ehdottomasti hotkimatta, niin ruoka ei vaan nielaudu vaan jää painamaan ruokatorvea. Sitten on pakko juua nestettä paljon ja pienin kulauksin ja tavallaan pakottaa se ruoka alas kurkusta. Tämä sattuu ihan perkeleesti, joskus tuntuu että melekin lähtee taju siitä kivusta. Saattaa tulla myös hikka tässä rytäkässä, tai siis pallean kohdalla tulee hikkaa...
Lue kommentti

Aikoinaan ruokahalukohtainen kylläisyys edisti terveyttä.

Ilmiölle on kehitysopillinen eli evoluutioon perustuva selitys. Kyllästyminen samaan ruokaan kehittyi satojentuhansien vuosien aikana esi-isillemme, jotta he pysyisivät terveinä.

Jos jokin runsaasti saatavilla oleva ruoka olisi maistunut jatkuvasti, yksipuolinen ravinto olisi pitkällä aikavälillä johtanut ongelmiin. Siksi ihmiselle kehittyi ruokalajikohtainen kylläisyys. Kun jostain ruoasta tuli kylläiseksi, toisen makuinen vielä maistui. Se takasi, että sai riittävästi kaikkia elintärkeitä ravintomme osia: vitamiineja, hivenaineita, hiilihydraatteja, proteiineja, rasvoja ja kuituja.

Ruokalajikohtaista kylläisyyttä säätelevät geenit, ja mekanismi vaikuttaa myös meissä tämän ajan ihmisissä. Jokainen on kokenut sen aterioidessaan. Kun pääruoan jälkeen tuntuu, että nyt jo riittää, erimakuinen jälkiruoka vielä maittaa.

Kivikaudella ruokalajikohtainen kylläisyys oli hyödyllinen ominaisuus, mutta nykyisessä yltäkylläisessä ruokamaailmassa se helposti johtaa liikasyöntiin.

Eräässä kokeessa testihenkilöt söivät runsaan viikon ajan aterioilla melko yksitoikkoista ruokaa. Koe toistettiin siten, että jokaisella aterialla oli yksi ruokalaji lisää. Tämä lisäsi ruokahalua siinä määrin, että testihenkilöt söivät joka päivä – huomaamattaan – yli 400 kilokaloria enemmän.

Vastaajana Pertti Mustajoki, professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Jäinen kinkkku ei menetä yhtään enempää nestettä kuin sula. Kuva_ Shutterstock

Jäinen kinkku kypsyy aivan yhtä meheväksi kuin sula.

Joulukinkun voi panna jäisenä uuniin – oikeastaan kannattaa, vaikka se voi kuulostaa äkkiseltään järjen vastaiselta.

Jotta kinkku maistuisi mehevältä, valtaosa sen nesteestä pitäisi saada pysymään lihassa.

Jäinen kinkku muhii kuumassa pidempään, mutta huoneenlämpöön temperoitu viettää suuremman osan paistoajasta korkeassa

lämpötilassa.

Tällainen kuumakäsittely voi poistaa lihasta liiaksi nestettä. Kypsyessä pinnan lämpö siirtyy kohti kinkun keskiosaa. Jos lämpötilaero pinnan ja keskiosan välillä kasvaa liian suureksi, vesi karkaa lihassyistä liian aikaisin ja epätasaisesti.

Paistoimme viime vuonna HKScanin koekeittiöissä kymmeniä jäisiä ja huoneenlämpöisiä joulukinkkuja. Kaikki kypsennettiin paistopussissa alle 100-asteisessa uunissa.

Jääkinkut paistuivat pidempään, mutta niistä ei valunut yhtään enempää nestettä kuin sulana uuniin pannuista.

Sokkotesteissä kumpikin versio keräsi yhtäläisiä kehuja niin mausta kuin mehevyydestä. Joidenkin suussa jääkinkku maistui jopa mehevämmältä ja paremmalta.

Vastaajana Sami Lamminaho, tuotekehityskokki, HKScan.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017