Nykyanatomiassa takaraivoluun rajaa aivokopassa takaraivosauma. Kuva: BodyParts3D/Anatomography/Wikimedia Commons
Nykyanatomiassa takaraivoluun rajaa aivokopassa takaraivosauma. Kuva: BodyParts3D/Anatomography/Wikimedia Commons

Etuliite täsmensi vanhaa koko kallon nimeä.

Kallon takaosaa merkitsevän takaraivo-sanan jälkiosa raivo on vanha germaaninen lainasana, joka on alun perin merkinnyt kuppimaista astiaa ja muita samantapaisia tarkoitteita, esimerkiksi pääkoppaa.

Vertailukohteeksi sopii saksan sana Kopf ’pää’, jonka etymologinen vastine on ruotsissa kuppia merkitsevä kopp. Koska raivo tarkoittaa alkuaan koko kalloa, siihen on suomessa ja eräissä lähisukukielissä lisätty täsmentävä alkuosa taka-, kun on tarkoitettu pelkästään takaosaa. Kalevalassa raivo esiintyy myös itsenäisenä sanana kallon merkityksessä: ”Näki päitä pyöriviä, raivoja ratisevia.”

Siitä ei ole varmaa tietoa, kuuluuko vihaa ja vimmaa merkitsevä raivo samaan yhteyteen. Se on täysin mahdollista, sillä pääkoppa on ammoisista ajoista lähtien ymmärretty elollisten olentojen ”ohjauskeskukseksi” sekä hyvässä että pahassa.

Esimerkiksi pää-sanan johdos pääkkö merkitsee murteissa ja sukukielissä omapäistä, tottelematonta tai vallatonta, päihtyminen tai päissään oleminen on vakiintunut merkitsemään kontrollin menettämistä etenkin alkoholin vaikutuksesta.

Vastaavalla tavalla raivoissaan oleminen on saattanut ilmaista harkintakyvyn menettämistä tunnekuohun takia.

Vastaajana Kaisa Häkkinen
suomen kielen professori, Turun yliopisto

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2011