Synteettiset öljyt valmistetaan orgaanisista lähtöaineista kemiallisella synteesillä.

Orgaanisen lähtöaineen alkuperä voi olla raakaöljy, kaasu, hiili tai jokin elävästä luonnosta saatava mate-riaali, kuten kasviöljy.

Synteesin avulla voidaan valmistaa sekä voiteluaineiden perusöljyt että lisäaineet. Koska lisäaineet valmistetaan lähes kokonaan synteettisesti, synteettisellä öljyllä (tai voiteluaineella) tarkoitetaan öljyä, jossa perusöljy on valmistettu synteettisesti. Näistä poiketen perinteinen mineraaliperusöljy valmistetaan fysikaalisilla ja kemiallisilla erotus- ja puhdistusprosesseilla.

Tyypillisimpiä synteettisiä perusöljyjä ovat synteettiset hiilivedyt (erityisesti polyalfaolefiinit), esterit ja polyglygolit. Erikoistarkoituksiin valmistetaan synteettisiä voiteluaineita myös piistä (silikoniöljyt, polysiloksaanit) tai fluoraamalla hiilivetyjä.

Synteettisillä perusöljyillä voiteluaineiden käyttöominaisuuksia, kuten kuumankestoa, juoksevuutta kylmässä ja kitkaominaisuuksia, voidaan parantaa merkittävästi.


Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2005

Vastaaja:


Jorma Niskala


Vastaajana osastopäällikkö


Neste Oils

o_turunen
Seuraa 
Viestejä12950
Liittynyt16.3.2005

Mistä synteettiset öljyt valmistetaan?

Eteeni on yksi varteenotettava lähtöaine. Veikkaan, että käyttökelpoisin. Tutustuin menneellä viikolla polyglykolijohdannaiseen, jota sitten piti etsiäkin: Mobil Glygoyle. 20 €/l 20 l tonkassa. Ei kuulemma enää suosiossa, eikä saa sotkea muihin tuotteisiin. En jaksanut pestä laatikkoa, ja sitten 22 l laatikkoa varten hankin 400 € verran öljyä. Asiakas sen onneksi maksaa.
Lue kommentti

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018