Monin paikoin Suomessa tavataan vihamielisesti käyttäytyviä metsokukkoja.

Mielipuolisesti meuhkaavat kanalinnut hyökkäilevät mm. ihmisten ja autojen kimppuun. Outo käytös voi johtua metsien pirstoutumisesta, joka nakertaa metsokukon elämän kohokohtaan, ryhmäsoitimeen, tarvittavaa elintilaa ja vähentää soitimelle kerääntyvien kukkojen määrää.

Usein jopa kymmenistä kukoista ja koppeloista koostuva keväinen soidin vaatii toimiakseen yli viiden neliökilometrin alueen, josta metsolle kelpaavaa varttunutta metsää on oltava noin puolet. Maa- ja metsätalous on kuitenkin nipistänyt metson asuinsijoja niin, etteivät repaleisiin metsäsaarekkeisiin hajaantuneet linnut enää löydä toisiin. Nahistelu- ja parittelukumppanien puute turhauttaa kukot, jotka alkavat paremman puutteessa uhitella ohikulkijoille.

Myös naaraskoppelolla tavataan sijaistoiminta. Se painautuu paritteluasentoon, vaikka kukkoja ei olisi lähimaillakaan.

Kokemukset Keski-Euroopasta, Brittein saarilta ja Virosta puoltavat pirstoutumisteoriaa. Yhtenäisen metsäpeitteen, erityisesti varttuneen metsän, katoamista on seurannut hullu metso –ilmiö. Suomeen se saapui 1960-luvulla, joskin hyökkäileviä kukkoja on varmasti tavattu aiemminkin, esimerkiksi kaskiviljelyn valta-aikoina. Erämaisina säilyneissä Venäjän Karjalan metsissä ei hulluja metsoja tunneta.

Metsojen patoutunut uho heijastuu myös hormonitoimintaan. Hulluilta kukoiilta on mitattu jopa viisinkertaisia testosteronipitoisuuksia normaaleihin yksilöihin verrattuna.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 6/1998

Vastaaja:


Harto Lindén, Raimo Hissa


tutkimusprofessori, biologian professori


Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Oulun yliopisto

Häxpi
Seuraa 
Viestejä1330
Liittynyt15.11.2014

Mistä syntyvät hullut metsot?

asdf 23.11.2014 klo 09:36 Otsikon kysymykseen vastaus on munista. Munistapa hyvinkin, mutta elatusmaksukysymysten kannalta oleellinen kysymys on: kenen munista?
Lue kommentti

Islamismi nojaa islamin arvovaltaisiin lähteisiin: Koraaniin, sunnaan, Muhammedin esimerkkiin ja sharia-lakiin. Islamismi on islamin hartainta harjoittamista.

Häxpi
Seuraa 
Viestejä1330
Liittynyt15.11.2014

Mistä syntyvät hullut metsot?

syytinki 23.11.2014 klo 10:05 En huomannut jutussa ylimielisyyttä tai lukijan aivotoiminnan väheksyntää. Sinä et huomannut mutta minä huomasin. Nyt tiedämme että nimmerkikit Häxpi ja syytinki näkevät ainakin tämän asian erilailla.
Lue kommentti

Islamismi nojaa islamin arvovaltaisiin lähteisiin: Koraaniin, sunnaan, Muhammedin esimerkkiin ja sharia-lakiin. Islamismi on islamin hartainta harjoittamista.

Esiäidin kannatti kyllästyä. Kuva: SPL/MVPhotos

Aikoinaan ruokahalukohtainen kylläisyys edisti terveyttä.

Ilmiölle on kehitysopillinen eli evoluutioon perustuva selitys. Kyllästyminen samaan ruokaan kehittyi satojentuhansien vuosien aikana esi-isillemme, jotta he pysyisivät terveinä.

Jos jokin runsaasti saatavilla oleva ruoka olisi maistunut jatkuvasti, yksipuolinen ravinto olisi pitkällä aikavälillä johtanut ongelmiin. Siksi ihmiselle kehittyi ruokalajikohtainen kylläisyys. Kun jostain ruoasta tuli kylläiseksi, toisen makuinen vielä maistui. Se takasi, että sai riittävästi kaikkia elintärkeitä ravintomme osia: vitamiineja, hivenaineita, hiilihydraatteja, proteiineja, rasvoja ja kuituja.

Ruokalajikohtaista kylläisyyttä säätelevät geenit, ja mekanismi vaikuttaa myös meissä tämän ajan ihmisissä. Jokainen on kokenut sen aterioidessaan. Kun pääruoan jälkeen tuntuu, että nyt jo riittää, erimakuinen jälkiruoka vielä maittaa.

Kivikaudella ruokalajikohtainen kylläisyys oli hyödyllinen ominaisuus, mutta nykyisessä yltäkylläisessä ruokamaailmassa se helposti johtaa liikasyöntiin.

Eräässä kokeessa testihenkilöt söivät runsaan viikon ajan aterioilla melko yksitoikkoista ruokaa. Koe toistettiin siten, että jokaisella aterialla oli yksi ruokalaji lisää. Tämä lisäsi ruokahalua siinä määrin, että testihenkilöt söivät joka päivä – huomaamattaan – yli 400 kilokaloria enemmän.

Vastaajana Pertti Mustajoki, professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Jäinen kinkkku ei menetä yhtään enempää nestettä kuin sula. Kuva_ Shutterstock

Jäinen kinkku kypsyy aivan yhtä meheväksi kuin sula.

Joulukinkun voi panna jäisenä uuniin – oikeastaan kannattaa, vaikka se voi kuulostaa äkkiseltään järjen vastaiselta.

Jotta kinkku maistuisi mehevältä, valtaosa sen nesteestä pitäisi saada pysymään lihassa.

Jäinen kinkku muhii kuumassa pidempään, mutta huoneenlämpöön temperoitu viettää suuremman osan paistoajasta korkeassa

lämpötilassa.

Tällainen kuumakäsittely voi poistaa lihasta liiaksi nestettä. Kypsyessä pinnan lämpö siirtyy kohti kinkun keskiosaa. Jos lämpötilaero pinnan ja keskiosan välillä kasvaa liian suureksi, vesi karkaa lihassyistä liian aikaisin ja epätasaisesti.

Paistoimme viime vuonna HKScanin koekeittiöissä kymmeniä jäisiä ja huoneenlämpöisiä joulukinkkuja. Kaikki kypsennettiin paistopussissa alle 100-asteisessa uunissa.

Jääkinkut paistuivat pidempään, mutta niistä ei valunut yhtään enempää nestettä kuin sulana uuniin pannuista.

Sokkotesteissä kumpikin versio keräsi yhtäläisiä kehuja niin mausta kuin mehevyydestä. Joidenkin suussa jääkinkku maistui jopa mehevämmältä ja paremmalta.

Vastaajana Sami Lamminaho, tuotekehityskokki, HKScan.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017