Monin paikoin Suomessa tavataan vihamielisesti käyttäytyviä metsokukkoja.

Mielipuolisesti meuhkaavat kanalinnut hyökkäilevät mm. ihmisten ja autojen kimppuun. Outo käytös voi johtua metsien pirstoutumisesta, joka nakertaa metsokukon elämän kohokohtaan, ryhmäsoitimeen, tarvittavaa elintilaa ja vähentää soitimelle kerääntyvien kukkojen määrää.

Usein jopa kymmenistä kukoista ja koppeloista koostuva keväinen soidin vaatii toimiakseen yli viiden neliökilometrin alueen, josta metsolle kelpaavaa varttunutta metsää on oltava noin puolet. Maa- ja metsätalous on kuitenkin nipistänyt metson asuinsijoja niin, etteivät repaleisiin metsäsaarekkeisiin hajaantuneet linnut enää löydä toisiin. Nahistelu- ja parittelukumppanien puute turhauttaa kukot, jotka alkavat paremman puutteessa uhitella ohikulkijoille.

Myös naaraskoppelolla tavataan sijaistoiminta. Se painautuu paritteluasentoon, vaikka kukkoja ei olisi lähimaillakaan.

Kokemukset Keski-Euroopasta, Brittein saarilta ja Virosta puoltavat pirstoutumisteoriaa. Yhtenäisen metsäpeitteen, erityisesti varttuneen metsän, katoamista on seurannut hullu metso –ilmiö. Suomeen se saapui 1960-luvulla, joskin hyökkäileviä kukkoja on varmasti tavattu aiemminkin, esimerkiksi kaskiviljelyn valta-aikoina. Erämaisina säilyneissä Venäjän Karjalan metsissä ei hulluja metsoja tunneta.

Metsojen patoutunut uho heijastuu myös hormonitoimintaan. Hulluilta kukoiilta on mitattu jopa viisinkertaisia testosteronipitoisuuksia normaaleihin yksilöihin verrattuna.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 6/1998

Vastaaja:


Harto Lindén, Raimo Hissa


tutkimusprofessori, biologian professori


Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Oulun yliopisto

Häxpi
Seuraa 
Viestejä1333
Liittynyt15.11.2014

Mistä syntyvät hullut metsot?

asdf 23.11.2014 klo 09:36 Otsikon kysymykseen vastaus on munista. Munistapa hyvinkin, mutta elatusmaksukysymysten kannalta oleellinen kysymys on: kenen munista?
Lue kommentti

Islamismi nojaa islamin arvovaltaisiin lähteisiin: Koraaniin, sunnaan, Muhammedin esimerkkiin ja sharia-lakiin. Islamismi on islamin hartainta harjoittamista.

Häxpi
Seuraa 
Viestejä1333
Liittynyt15.11.2014

Mistä syntyvät hullut metsot?

syytinki 23.11.2014 klo 10:05 En huomannut jutussa ylimielisyyttä tai lukijan aivotoiminnan väheksyntää. Sinä et huomannut mutta minä huomasin. Nyt tiedämme että nimmerkikit Häxpi ja syytinki näkevät ainakin tämän asian erilailla.
Lue kommentti

Islamismi nojaa islamin arvovaltaisiin lähteisiin: Koraaniin, sunnaan, Muhammedin esimerkkiin ja sharia-lakiin. Islamismi on islamin hartainta harjoittamista.

Rapeus jää haaveeksi, jos pannu on kylmä ja rasva tavallista voita.

Maailmassa ei ole niin hyvää kokkia, ettei ensimmäinen yritys olisi aina riekaleinen valkea möykky. Toinen lettukokin kummajainen on se, että ensimmäisen puolen paistopinnalla on aina erilainen kuvio kuin toisen. Tieteellistä syytä kumpaankaan ilmiöön ei tarkkaan tiedetä.

Yleensä paistaja on malttamaton ensimmäistä lettua odottaessaan ja annostelee siksi taikinaa liian kylmälle pannulle. Parempaan tulokseen pääsee, jos antaa pannun kuumentua perusteellisesti. Lisäksi rasvan pitää antaa ruskistua.

Letuista saa rapeita ja kullankeltaisia, kun paistaa ne kuumalla pannulla kirkastetussa voissa. Silloin vesi haihtuu nopeasti paistoksen pinnalta. Rapeus jää helposti syntymättä, mikäli käyttää tavallista voita tai muuta vesipitoista rasvaa. Tällöin lettutaikina vain kiehuu vedessä.

Kirkastettu voi valmistetaan poistamalla voista heraproteiini ja vesi. Jäljelle jää voiöljy, joka kestää palamatta erittäin korkeita paistolämpötiloja.

Vastaajana Anu Hopia,

elintarvikekehityksen tutkimusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Molemmat ovat oman kielikuntamme perintöä, eivät lainaa länsinaapurista.

Suomen minä-pronomini ei ole lainaa ruotsista, vaan se kuuluu uralilaisen kielikunnan ikivanhaan perintösanastoon. Sille löytyy etymologisia vastineita itämerensuomesta samojedikieliin asti, joten se on ollut suomessa ja sitä edeltäneissä kielimuodoissa jo tuhansien vuosien ajan, kauan ennen kosketuksia ruotsiin.

Äänneasultaan samantapaisia ensimmäiseen persoonaan viittaavia pronomineja on myös muissa kielikunnissa. Indoeurooppalaisten kielten lisäksi niitä löytyy esimerkiksi mongoli- ja tunguusikielistä, eskimo-aleuttilaisista kielistä, eräistä tunnetuista muinaiskielistä, kuten etruskista ja sumerista, sekä monista paleosiperialaisista kielistä, jotka eivät tiettävästi ole sukua toisilleen.

Tätä pronominien yhtäläisyyttä ovat jotkut tutkijat pitäneet todisteena kielikuntien välisestä alkusukulaisuudesta, mutta vaikka ensimmäisen persoonan pronomini kuuluu kielen parhaiten säilyviin aineksiin, kielitieteellisesti perusteltuja sukulaisuusteorioita ei voi rakentaa pelkästään yksittäisten pronominien varaan.

Itse-sanalla on erikoinen historia. Sekin kuuluu ikivanhaan suomalais-ugrilaiseen perintösanastoon, mutta se ei ole alkuaan ollut pronomini vaan substantiivi, joka on tarkoittanut varjoa tai ihmisen varjosielua. Ihminen näkee varjossa oman kuvansa, siis itsensä, ja sukukielten sanavastineista päätellen myös ihmisen sielun eli hänen henkisen minänsä on aikoinaan uskottu heijastuvan hänen varjossaan.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018