Salama kuumentaa iskureittinsä eli salamakanavan kohdalla olevan ilman sekunnin murto-osassa jopa 30 000 asteeseen.

Äkisti kuumentunut ilma laajenee nopeasti, jolloin syntyy samanlainen iskuaalto kuin ääntä nopeammin lentävästä lentokoneesta. Iskuaalto kuitenkin tasaantuu ääniaalloiksi jo muutaman metrin päässä salamakanavasta.

Jos salama iskee lähelle, ääni kuuluu räjähtävänä pamahduksena. Etäämmälle osuneen iskun ääni on useita sekunteja jatkuvaa jyrinää, koska salamakanavan eri osissa syntyneet äänet tulevat korvaan eri aikoihin. Aikaero johtuu siitä, että salamakanavan pituus voi olla monta kilometriä, mutta äänen nopeus on vain runsaat 300 metriä sekunnissa.

Jos salama iskee hyvin kaukana, parinkymmenen kilometrin päässä, ääni ei ehkä saavuta katsojaa lainkaan, sillä normaalioloissa ilmakehän lämpötilajakautuma taivuttaa äänen kulkureittiä ylös,
ja niin ääni lopulta karkaa taivaalle. Tällaisia ovat esimerkiksi elokuun iltojen elosalamat: kaukainen välähdys näkyy, mutta ääntä ei tule, vaikka kuinka odottelisi.

Salaman iskeminen kirkkaalta taivaalta on vain sanonta, jolla tarkoitetaan yllättävää tapahtumaa. Salama tarvitsee syntyäkseen aina ukkospilven.


Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2004

Vastaaja:


Tapio J. Tuomi


tutkimuspäällikkö


Ilmatieteen laitos

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005

Mistä syntyy ukkosen jyrinä? Entä voiko salama iskeä kirkkaalta taivaalta?

asdf 12.04.2015 klo 13:40 Jos noin, on luultavasti aika harvinaista, ukkostaessa yleensä koko taivas on pilvipeitossa, vaikkei ihan kohdalla ukkostaisi tai edes sataisi. Voimakkaimmat rintamaukkoset ovat usein matalalla ja terävärajaisia. Semmoset liikkuvat lisäksi vauhdilla - nuo edelliset kuvat ovat rintama-ukkosesta - en ihan ehtinyt näkemään rintaman saapumista, koska rintama liikkui merellä nopeamin kohti, kun moottoritiellä sitä vastaan pääsin.
Lue kommentti
Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005

Mistä syntyy ukkosen jyrinä? Entä voiko salama iskeä kirkkaalta taivaalta?

asdf 12.04.2015 klo 13:40 Siis niinkö, että salaman yläpää on ukkospilvessä, mutta alapää maassa sellaisessa kohdassa, jonka yläpuolella on vain sinistä taivasta? Jos noin, on luultavasti aika harvinaista, ukkostaessa yleensä koko taivas on pilvipeitossa, vaikkei ihan kohdalla ukkostaisi tai edes sataisi. Juuri niin. Eivätkä ne kovin harvinaisiakaan ole, tuossa on yksi, mutta tuossa tosin ollaan jo ukkosrintaman alla, mutta hieman aiemmin vastaava olisi tullut jo "kirkkaalta taivaalta". Tuo...
Lue kommentti

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018