OK:n alkuperäksi on tarjottu kaikkea mahdollista henkilönimien alkukirjaimista aina rommistaan tunnettuun Haitin satamakaupunkiin Aux Cayes’hin asti.



Tarkimmin dokumentoidun ja varteenotettavimman historian on esittänyt Allen Walker Read yhdysvaltalaisesta Columbia-yliopistosta. Readin mukaan lyhenne esiintyi ensimmäisen kerran 23. maaliskuuta 1839 Boston Morning Post -lehdessä. Siinä huumorimielessä käytetty O.K. mukaili ”all correct” -fraasin ääntämystä ja siis virheellistä oikeinkirjoitusta ”oll korrect”. OK levisi samana vuonna etenkin itärannikon lehdissä.

Vuonna 1840 Yhdysvalloissa valittiin presidentti. Demokraattien ehdokas oli toiselle virkakaudelle pyrkivä Martin Van Buren, jolle kampanjassa annettiin kotikaupunkinsa Kinderhookin mukaan lempinimi ”Old Kinderhook” – lyhennettynä O.K. Vaalikampanjan aikana se levisi ympäri maata. Van Burenia ei valittu toiselle kaudelle, mutta OK jatkoi voittokulkuaan ja sitä alettiin käyttää muun muassa sähkeissä, tullissa ja oikeusistuimissa.

Britanniassa OK:n väitetään yleistyneen lopullisesti vasta amerikkalaisen äänielokuvan myötä 1920-luvun lopulla.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2001

Vastaaja:


Terttu Nevalainen


englannin kielen professori


Helsingin yliopisto

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2492
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti