OK:n alkuperäksi on tarjottu kaikkea mahdollista henkilönimien alkukirjaimista aina rommistaan tunnettuun Haitin satamakaupunkiin Aux Cayes’hin asti.



Tarkimmin dokumentoidun ja varteenotettavimman historian on esittänyt Allen Walker Read yhdysvaltalaisesta Columbia-yliopistosta. Readin mukaan lyhenne esiintyi ensimmäisen kerran 23. maaliskuuta 1839 Boston Morning Post -lehdessä. Siinä huumorimielessä käytetty O.K. mukaili ”all correct” -fraasin ääntämystä ja siis virheellistä oikeinkirjoitusta ”oll korrect”. OK levisi samana vuonna etenkin itärannikon lehdissä.

Vuonna 1840 Yhdysvalloissa valittiin presidentti. Demokraattien ehdokas oli toiselle virkakaudelle pyrkivä Martin Van Buren, jolle kampanjassa annettiin kotikaupunkinsa Kinderhookin mukaan lempinimi ”Old Kinderhook” – lyhennettynä O.K. Vaalikampanjan aikana se levisi ympäri maata. Van Burenia ei valittu toiselle kaudelle, mutta OK jatkoi voittokulkuaan ja sitä alettiin käyttää muun muassa sähkeissä, tullissa ja oikeusistuimissa.

Britanniassa OK:n väitetään yleistyneen lopullisesti vasta amerikkalaisen äänielokuvan myötä 1920-luvun lopulla.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2001

Vastaaja:


Terttu Nevalainen


englannin kielen professori


Helsingin yliopisto