Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Läski-sanalla on Suomessa ollut pitkään myönteinen sävy.

Lihavan ihmisen haukkumanimitys läskimooses on tullut yleiseen käyttöön 1920-luvun lopulla. Alkuosa läski on lainaa ruotsin sanasta fläsk.  Alun perin se merkitsee sianlihaa, jonka arvokkaimpana osana on ennen pidetty rasvaista silavaa. Läski-sanalla on suomessa ollut pitkään myönteinen sävy, joten haukkumasanaksi se on voinut muuttua vasta sen jälkeen, kun hoikkuudesta on tullut kauneusihanne. Huomattavan vatsakkaita ihmisiä on aiemmin haukuttu ihramahoiksi tai möhömahoiksi.

Mooses-nimi on tullut tutuksi Raamatun välityksellä, ja sitä on Suomessa jonkin verran käytetty myös ristimänimenä. Vuonna 1926 kirjoitettiin Hakkapeliitta-lehdessä Mooses-nimisestä kenttäkeittiön kokista, jota tehtävänsä perusteella kutsuttiin Läski-Moosekseksi. Vuoden 1929 Terveydenhoitolehdessä läskimooses esiintyi lihavan henkilön haukkumanimityksenä. Mooses-nimi oli valikoitunut tähän sen takia, että se oli tyypillinen juutalainen nimi ja juutalaisilta oli läskin eli sianlihan syönti kielletty. Sikojen ja juutalaisten yhdistämisellä halventavassa mielessä on pitkät ja kipeät perinteet. Nykyään leikilliseltä kuulostava läskimooses on paljon karkeampi haukkumasana kuin päältä katsoen voisi arvata.

Vastaajana Kaisa Häkkinen, suomen kielen professori, Turun yliopisto

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2015

taucalm
Seuraa 
Viestejä7047
Liittynyt3.9.2009

Mistä tulee nimitys läskimooses?

Raamatun kuvauksen mukaan Mooses oli sekä lyhyt, että lihava joten nimitys on kuvauksen perusteella ihan hupaisa ja osuva.
Lue kommentti

"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."

Peippo on munallaan mitattuna Suomen kiivi. Kuva: Getty Images

Vatsanseutu pullistuu hitusen vain muninnan lopussa.

Selitys piilee ruumiinrakenteessa. Se, mikä näyttää linnun vatsalta, on itse asiassa enimmäkseen rintakehää, jonka lihasten alla on kova ja leveä rintalasta. Pehmeää ”vatsaa” linnuilla on vain pieni alue pyrstön ja jalkojen välissä.

Rintakehä voi toki liikkua ulommaksi, kun sisäelimet sitä työntävät, mutta koska se on panssarimainen, siihen ei synny pullistumaa.

Munarauhasessa syntyy vain ruskuainen, ja niitä irtoaa munanjohtimeen yksi kerrallaan. Valkuainen ja kuori syntyvät munanjohtimen loppupäässä hyvin nopeasti, eikä lintu ”kanna” niitä vatsassaan.

Kun muna on juuri tulossa, vatsanseutu voi periaatteessa hieman paisua, mutta sitä ei näe, koska silloin linnut istuvat visusti pesissään. Tämä vaihe kestää vain muutamia tunteja.

Ääriesimerkki lienee kiivi, jolla on kokoon suhteutettuna suurin muna. Kiivi ei näytä olevan ”raskaana”, vaikka muna on valtava, mutta varmasti sen peräpää pullistuu muninnan aikana.

Vastaajana Esa Hohtola,

eläinfysiologian emeritusprofessori, Oulun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2018

Kuumin valkea loimuaa valkeana. Kuva: Getty Images

Värin määräävät liekin lämpötila ja säteilyn aallonpituus.

Tulella tarkoitetaan yleensä liekkiä, joka syntyy aineen palamisessa. Palaminen on kemiallinen reaktio, jossa palava aine reagoi hapen kanssa.

Kun reaktio on riittävän nopea, syntyvä lämpö ei siirry heti ympäristöön vaan nostaa palavan aineen lämpötilaa. Tämä näkyy hehkumisena tai liekkinä.

Esimerkiksi nuotiossa palamisreaktio tapahtuu liekin ulkoreunalla, ja siinä syntyy nokea. Noki taas lähettää niin kutsuttua mustan kappaleen säteilyä.

Mustan kappaleen säteilyssä kappaleen lämpötila määrää, millä aallonpituudella säteily on voimakkainta. Tätä aallonpituutta vastaa näkyvän valon aallonpituusalueella aina jokin väri.

Korkein lämpötila ja matalin aallonpituus vastaavat violettia, sitten tulevat järjestyksessä sininen, vihreä, keltainen, oranssi ja punainen.

Nuotion liekin kuumimmassa kohdassa valon aallonpituuksien voima on niin suuri, että ihmissilmä näkee sen värien yhdistelmänä eli valkoisena värinä.

Viileämmät kohdat silmä näkee niin, että väri vastaa paremmin lämpötilaa. Keltainen ja oranssi kertovat noin 1 200:n ja punainen noin 700 asteen lämpötilasta.

Mustan kappaleen säteily ei kuitenkaan selitä kaikkea tulen väreistä.

Esimerkiksi sinisessä liekissä ei ole nokea, vaan liekin väri johtuu siitä, että kaasumolekyylien viritystila purkautuu ja lähettää säteilyä. Sen aallonpituus on lähellä sinistä väriä.

Vastaajana Jorma Jokiniemi,

pien- ja nanohiukkastekniikan professori, Itä-Suomen yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2018