Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2013

Legendan mukaan alkuperäiset unikeot olivat seitsemän kristittyä efesolaismiestä, jotka 200-luvulla keisari Deciuksen vainojen aikaan hakeutuivat turvaan luolaan.

He paneutuivat nukkumaan ja heräsivät vasta parinsadan vuoden kuluttua, kun Roomassa koittivat jälleen rauhallisemmat ajat. Heräämispäivä oli 27. heinäkuuta, jota alettiin sitten muistella unikekojen päivänä. Näistä yliluonnollisista tapahtumista moni Länsi-Euroopan kieli sai unikeko-sanan, jossa näkyy alkuperäisten nukkujien määrä. Esimerkiksi saksassa unikeko on Siebenschläfer ja ruotsissa sjusovare.

Suomalainen vastine on erilainen. Se on mitä ilmeisimmin aito ja omaperäinen haukkumanimitys liian pitkään nukkuvalle ihmiselle, rakenteeltaan samantapainen kuin äkäpussi tai syntisäkki.

Suomen kirjakielessä unikeko-sanaa on käyttänyt ensimmäisenä Alastaron kirkkoherra Jaakob Henrikinpoika, joka vuonna 1634 suomensi Isak Rothoviuksen saarnan. Siinä moitittiin laiskoiksi koiriksi ja uni­keoiksi ihmisiä, jotka eivät halunneet työskennellä lauantaisin.

Vastaaja:


Kaisa Häkkinen


suomen kielen professori


Turun yliopisto

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2498
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti