Useimmiten tähti ja planeetta on helppo erottaa toisistaan.

Nyrkkisääntö on: tähti loistaa tuottamaansa ydinenergiaa, mutta planeetan on tyydyttävä (oman lämpösäteilynsä lisäksi) heijastamaan tähtensä valoa.
Sääntö ei kuitenkaan aina toimi, sillä tähti saattaa olla niin pieni, ettei se syty. Pieniä, loistamattomia kääpiötähtiä ja suuria planeettoja, joita on löydetty muiden tähtien ympäriltä, ei ole helppo erottaa toisistaan. Varsinkin kun tähdetkin voivat kiertää toisiaan aivan kuin planeetat tähtiä; yli puolet tähdistä on kahden tai useamman tähden järjestelmiä.

Säteilemättömän tähden eli ruskean kääpiön ja planeetan ero piilee syntytavassa.

Tähti syntyy luhistumalla oman vetovoimansa vaikutuksesta kaasu- ja pölypilveen kertyneestä suuresta tihentymästä. Loistava tähti muodostuu, kun luhistuva massa on vähintään 80 kertaa Jupiterin kokoinen. Pienemmistä massoista luhistuvat tähdet jäävät pimeiksi.

Planeetta puolestaan syntyy tähden muodostumisen sivutuotteena. Tuoreen tähden ympärille jää kaasu- ja pölykiekko, johon kertyy pieniä epätasaisuuksia. Kiertäessään tähteään näiden planeetta-alkioiden vetovoima kerää lisää massaa kiekosta. Planeetta-alkiot kasvavat myös törmäillessään toisiinsa.

Tutkijat eivät kuitenkaan tiedä, mikä on tähdeksi luhistumisen vaatima minimimassa. Havaintojen mukaan yllättävän pienikin, noin 40 kertaa Jupiterin massainen kappale voi muodostua luhistumalla. Ehkä jopa 20 kertaa Jupiterin kokoinen, ehkä ei.

Miksi planeetta ja ruskea kääpiö sitten pitäisi erottaa toisistaan? Muun muassa siksi, että planeettakuntien yleisyyttä on vaikea selvittää, ellei tiedetä, onko uusi eksoplaneettalöytö todellakin uusi planeetta vai näkyvän tähden kumppanitähti.

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2002

Vastaaja:


Leena Tähtinen


tähtitieteen dosentti, tiedetoimittaja

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2492
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti