Ylemmän korkeakoulututkinnon hinta on keskimäärin 218000 markkaa.

Valtion budjetista rahoitettavan yliopistokoulutuksen hinta kuitenkin vaihtelee aloittain. Kalleinta se on taidealoilla ja lääketieteessä. Hintaa nostaa henkilökohtaisen ohjauksen suuri määrä. Esimerkiksi vuonna 1998 yhden näyttelijän tai eläinlääkärin koulutus maksoi valtiolle noin 650 000 markkaa. Yliopistolliseen pappiskoulutukseen panostettiin tutkintoa kohti 117 000 markkaa ja diplomi-insinöörin sai 221 000 markalla.

Yksilön näkökulmasta yliopistokoulutus kannattaa: mitä korkeampi tutkinto, sitä paremmin saa myös töitä. Tilastokeskuksen selvitysten mukaan yliopistoista ja korkeakouluista valmistuneet työllistyvät opiskelijoista parhaiten. Kahden vuoden kuluttua valmistumisesta maistereista töissä oli liki 80 %.

Yliopistomaisterien palkkataso on myös korkeampi kuin alemman tutkinnon suorittaneilla. Korkea työllisyysaste ja hyvät tulot taas tietävät valtiolle enemmän verotuloja.

Suomen väestöstä noin 12%:lla on taskussaan korkean asteen tutkinto. Sillä tarkoitetaan vähintään 13-14 vuoden koulutusta, johon luetaan myös ennen vuotta 1990 suoritetut insinööriopinnot, ylemmät ja alemmat korkeakoulututkinnot sekä tutkijakoulutus.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 6/1999

Vastaaja:


Annika Tigerstedt


esittelijä


Opetusministeriö

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla