Ylemmän korkeakoulututkinnon hinta on keskimäärin 218000 markkaa.

Valtion budjetista rahoitettavan yliopistokoulutuksen hinta kuitenkin vaihtelee aloittain. Kalleinta se on taidealoilla ja lääketieteessä. Hintaa nostaa henkilökohtaisen ohjauksen suuri määrä. Esimerkiksi vuonna 1998 yhden näyttelijän tai eläinlääkärin koulutus maksoi valtiolle noin 650 000 markkaa. Yliopistolliseen pappiskoulutukseen panostettiin tutkintoa kohti 117 000 markkaa ja diplomi-insinöörin sai 221 000 markalla.

Yksilön näkökulmasta yliopistokoulutus kannattaa: mitä korkeampi tutkinto, sitä paremmin saa myös töitä. Tilastokeskuksen selvitysten mukaan yliopistoista ja korkeakouluista valmistuneet työllistyvät opiskelijoista parhaiten. Kahden vuoden kuluttua valmistumisesta maistereista töissä oli liki 80 %.

Yliopistomaisterien palkkataso on myös korkeampi kuin alemman tutkinnon suorittaneilla. Korkea työllisyysaste ja hyvät tulot taas tietävät valtiolle enemmän verotuloja.

Suomen väestöstä noin 12%:lla on taskussaan korkean asteen tutkinto. Sillä tarkoitetaan vähintään 13-14 vuoden koulutusta, johon luetaan myös ennen vuotta 1990 suoritetut insinööriopinnot, ylemmät ja alemmat korkeakoulututkinnot sekä tutkijakoulutus.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 6/1999

Vastaaja:


Annika Tigerstedt


esittelijä


Opetusministeriö

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2515
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti