Salama, joka näkyy mutta ei kuulu, on elosalama.

Lisäksi elosalamasta näkyy yleensä kanava. Jos välähdys on vain epäsuora heijastuma (pilvisalama tai pilvien taakse jäävä maasalama), puhutaan kalevantulesta.

Ukkosella ilma on epävakaata, ja lämpötila on maanpinnalla pilvikerroksen lämpötiloihin verrattuna tavallista korkeampi. Tällöin ääniaalloilla on taipumus kaartua ylöspäin: läheltä tuleva ääni saavuttaa havaitsijan mutta kauempaa, yli 15 kilometrin päästä tuleva kaartuu havaitsijan yli ”harakoille”. Tarpeeksi kaukana olevan ukkosen jyrinä ei siis kuulu. Salaman välähdykset sen sijaan näkyvät jopa yli 50 kilometrin päähän, jos on tarpeeksi pimeää. Näin kaukaiset salamat jäävät jo taivaanrannan alapuolelle, mutta niiden kajo on erotettavissa.

Nimi elosalama johtunee siitä, että otollisin aika hiljaisen salamoinnin näkemiseen on elokuu. Tuolloin esiintyy vielä rajujakin ukkosia ja pimenevissä illoissa on helppo havaita kaukaisetkin välähdykset. Merellä voi vielä lokakuussa esiintyä ukonilmoja, jotka näkyvät kauas maalle. Näin tapahtui 15.10. 1998.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2003

Vastaaja:
Tapio Tuomi
tutkimuspäällikkö
Ilmatieteen laitos

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2500
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti