Alhailmakehässä heittää useammin kuin korkealla. Kuva: Dean Gawler/Wikimedia Commons
Alhailmakehässä heittää useammin kuin korkealla. Kuva: Dean Gawler/Wikimedia Commons

Puuska muuttaa nostovoimaa.

Ilmakehän luontainen pyörteisyys aiheuttaa myös ylös- ja alaspäin puhaltavia puuskia, jotka muuttavat lentokoneen kokeman kokonaisvirtauksen suuntaa. Silloin konetta kannatteleva nostovoima muuttuu niin, että kone nousee tai laskee. Kun lentokone vajoaa äkkiä alemmaksi, matkustajasta tuntuu kuin kone putoaisi kuoppaan.

Lentokorkeuden muutokset eivät ole kovin suuria, mutta ne tuntuvat ilkeinä vihlaisuina mahanpohjassa, koska ne tulevat yllättäen. Saman tapaisia nousuja ja laskuja kokee esimerkiksi huvipuiston vuoristoradalla, mutta niihin osaa varautua.

Ilmakuopan kohdalla lentokoneen kiihtyvyys alaspäin on yleensä korkeintaan 2 m/s2 eli viidesosa painovoimakiihtyvyydestä. Silloin 75-kiloinen matkustaja tuntee hetken painavansa vain 60 kiloa, eli ilmakuoppa ei ole lähelläkään vapaata putoamista vaikka voi äkkiseltään siltä tuntua.

Joskus kiihtyvyydet voivat toki olla paljon rajumpiakin. Matkustajalentokoneet suunnitellaankin siten, että ne kestävät vaurioitumatta kiihtyvyyksiä, jotka ovat 2540 m/s2 eli yli kymmenkertaisia tyypillisen ilmakuopan aiheuttamiin kiihtyvyyksiin nähden. Koska puuskat voivat joskus olla yllättävän voimakkaita ja ilmakuoppiin liittyy usein myös sivusuuntaista töyssähtelyä, koneessa istuessa on parasta pitää turvavyö kiinni.

Vastaajana Jaakko Hoffren,
aerodynamiikan ma. professori, Teknillinen korkeakoulu

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2004