Päänsäryn taustalla on monia syitä, eikä pään alueen epämiellyttävän kipuaistimuksen syntymekanismeja tunneta tarkasti.
Päässä on useita kipuherkkiä kudoksia, kuten iho, valtimot, laskimot, luita verhoavat kalvot, osa limakalvoista ja aivokalvot. Itse aivokudos ei tunne kipua, koska siinä ei ole kipuhermoja.
Verisuoniperäisessä päänsäryssä, esimerkiksi migreenissä, pään alueen verisuonet supistuvat ja laajenevat voimakkaasti. Suonien kipuhermopäätteet herkistyvät ja lähettäät aivoihin signaalin kivusta. Signaali välittyy aistiratojen väliasemana toimivan talamuksen kautta aivokuorelle ja sieltä tietoisuuteen. Mikä käynnistää verisuonien laajenemisen aivoissa, on epäselvää.
Jännityspäänsäryssä kiusallisen tuntemuksen aiheuttaa päänahan ja lihasten kiinnityskotaan syntyvä tulehdus. Kilpailevan olettamuksen mukaan säryn synnyttää lihasten jännitykseen liittyvä verenkierron heikkeneminen. Lihakset jäävät vaille happea, ja kipuhermot viestivät kivun aivoihin.
Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 4/1997
Vastaaja:
Markus Värkkilä
neurologian dosentti
Helsingin yliopisto