Kysy

Mitä päässä tapahtuu, kun sitä särkee?

klo 0:00 | 30.4.2002
Päivitetty
klo 0:00 | 30.4.2002

Päänsäryn taustalla on monia syitä, eikä pään alueen epämiellyttävän kipuaistimuksen syntymekanismeja tunneta tarkasti.



Päässä on useita kipuherkkiä kudoksia, kuten iho, valtimot, laskimot, luita verhoavat kalvot, osa limakalvoista ja aivokalvot. Itse aivokudos ei tunne kipua, koska siinä ei ole kipuhermoja.

Verisuoniperäisessä päänsäryssä, esimerkiksi migreenissä, pään alueen verisuonet supistuvat ja laajenevat voimakkaasti. Suonien kipuhermopäätteet herkistyvät ja lähettäät aivoihin signaalin kivusta. Signaali välittyy aistiratojen väliasemana toimivan talamuksen kautta aivokuorelle ja sieltä tietoisuuteen. Mikä käynnistää verisuonien laajenemisen aivoissa, on epäselvää.

Jännityspäänsäryssä kiusallisen tuntemuksen aiheuttaa päänahan ja lihasten kiinnityskotaan syntyvä tulehdus. Kilpailevan olettamuksen mukaan säryn synnyttää lihasten jännitykseen liittyvä verenkierron heikkeneminen. Lihakset jäävät vaille happea, ja kipuhermot viestivät kivun aivoihin.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 4/1997

Vastaaja:


Markus Värkkilä


neurologian dosentti


Helsingin yliopisto

Kommentit (19)
Kommentit (19)
Tallenna  
BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010
klo 18:14 | 21.7.2014

Mitä päässä tapahtuu, kun sitä särkee?

taucalm 21.07.2014 klo 17:44 Kannattaisi hoidattaa kansanparantajalla, tai kiropraktikolla nuo niska ja selkävaivat kuntoon niin se päänsärkykin mitä luultavimmin häviäisi. Siellä on hermoja jumissa, tai veri ei kierrä kunnolla. Hermojumi kyllä kuulostaa sen verran pahalta vaivalta (ainakin jos joutuu välilevytyrästä, joka painaa hermojuurta), että erilaisista niksautteluista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. (korjattu niskauttelu-niksauttelu, heh)
Lue kommentti
Brainwashed
Seuraa 
Viestejä9572
Liittynyt20.1.2013
klo 11:48 | 21.7.2014

Mitä päässä tapahtuu, kun sitä särkee?

Jerry Cotton 21.07.2014 klo 02:14 Päänsärky johtuu seksuaalisesta turhautumisesta. Naisten selkäkivut johtuu samasta asiasta. Pidättäytyminen seksistä joko vastentahtosesti tai omasta halustaan saattaa laukaista migreenin. Ei seksillä voida suoranaisesti ehkäistä migreeniä, sen voin kertoa migreenipotilaana. Ymmärrän kyllä tosin että sellainen assosiaatio voi sellaiselle henkilölle syntyä, jolle seksi on ertyisen tärkeä osa arkea, jolloin seksin puutteesta syntyvä turhautuminen voi toimia...
Lue kommentti
Katso kaikki kommentit
Kommentit (19)
Tallenna  

Suosituimmat

Kysy

Miksi ensimmäinen lettu epäonnistuu?

klo 9:01 | 18.4.2018
Toinen lettu toden sanoo. Kuva: iStock

Rapeus jää haaveeksi, jos pannu on kylmä ja rasva tavallista voita.

Maailmassa ei ole niin hyvää kokkia, ettei ensimmäinen yritys olisi aina riekaleinen valkea möykky. Toinen lettukokin kummajainen on se, että ensimmäisen puolen paistopinnalla on aina erilainen kuvio kuin toisen. Tieteellistä syytä kumpaankaan ilmiöön ei tarkkaan tiedetä.

Yleensä paistaja on malttamaton ensimmäistä lettua odottaessaan ja annostelee siksi taikinaa liian kylmälle pannulle. Parempaan tulokseen pääsee, jos antaa pannun kuumentua perusteellisesti. Lisäksi rasvan pitää antaa ruskistua.

Letuista saa rapeita ja kullankeltaisia, kun paistaa ne kuumalla pannulla kirkastetussa voissa. Silloin vesi haihtuu nopeasti paistoksen pinnalta. Rapeus jää helposti syntymättä, mikäli käyttää tavallista voita tai muuta vesipitoista rasvaa. Tällöin lettutaikina vain kiehuu vedessä.

Kirkastettu voi valmistetaan poistamalla voista heraproteiini ja vesi. Jäljelle jää voiöljy, joka kestää palamatta erittäin korkeita paistolämpötiloja.

Vastaajana Anu Hopia,

elintarvikekehityksen tutkimusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Kommentit (0)
Tallenna  
Kommentit (0)
Kommentit (0)
Tallenna  

Suosituimmat

Kysy

Mistä juontuvat sanat minä ja itse?

klo 8:58 | 18.4.2018
Varjo peilaa henkistä minää. Kuva: iStock

Molemmat ovat oman kielikuntamme perintöä, eivät lainaa länsinaapurista.

Suomen minä-pronomini ei ole lainaa ruotsista, vaan se kuuluu uralilaisen kielikunnan ikivanhaan perintösanastoon. Sille löytyy etymologisia vastineita itämerensuomesta samojedikieliin asti, joten se on ollut suomessa ja sitä edeltäneissä kielimuodoissa jo tuhansien vuosien ajan, kauan ennen kosketuksia ruotsiin.

Äänneasultaan samantapaisia ensimmäiseen persoonaan viittaavia pronomineja on myös muissa kielikunnissa. Indoeurooppalaisten kielten lisäksi niitä löytyy esimerkiksi mongoli- ja tunguusikielistä, eskimo-aleuttilaisista kielistä, eräistä tunnetuista muinaiskielistä, kuten etruskista ja sumerista, sekä monista paleosiperialaisista kielistä, jotka eivät tiettävästi ole sukua toisilleen.

Tätä pronominien yhtäläisyyttä ovat jotkut tutkijat pitäneet todisteena kielikuntien välisestä alkusukulaisuudesta, mutta vaikka ensimmäisen persoonan pronomini kuuluu kielen parhaiten säilyviin aineksiin, kielitieteellisesti perusteltuja sukulaisuusteorioita ei voi rakentaa pelkästään yksittäisten pronominien varaan.

Itse-sanalla on erikoinen historia. Sekin kuuluu ikivanhaan suomalais-ugrilaiseen perintösanastoon, mutta se ei ole alkuaan ollut pronomini vaan substantiivi, joka on tarkoittanut varjoa tai ihmisen varjosielua. Ihminen näkee varjossa oman kuvansa, siis itsensä, ja sukukielten sanavastineista päätellen myös ihmisen sielun eli hänen henkisen minänsä on aikoinaan uskottu heijastuvan hänen varjossaan.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Kommentit (0)
Tallenna  
Kommentit (0)
Kommentit (0)
Tallenna  

Suosituimmat