Jakutiassa eli Sahassa kovat pakkaset ovat tuttuja. Sieltä on peräisin pysyvästi asutun alueen kylmyysennätys: -67 astetta vuodelta 1933. Kuva: Maarten Takens/Wikimedia Commons
Jakutiassa eli Sahassa kovat pakkaset ovat tuttuja. Sieltä on peräisin pysyvästi asutun alueen kylmyysennätys: -67 astetta vuodelta 1933. Kuva: Maarten Takens/Wikimedia Commons

Kun on noin kylmää, sade koostuu yleensä hyvin pienistä jääkiteistä.

Englannin kielessä sitä kutsutaan timanttipölysateeksi, diamond dust precipitation. Kovilla pakkasilla ilmassa oleva hyvin vähäinen vesihöyry härmistyy jääkidepilviksi. Ne ovat usein niin ohuita, ettei niitä erota silmällä, vaan jääkidesade näyttää putoavan kirkkaalta taivaalta.

Sademäärät ovat tällaisissa oloissa erittäin pieniä. Etelämantereen sisäosissa talvella suurin osa sateesta on jääkidesadetta ja sademäärät ovat vähäisempiä kuin Saharassa. Sahan tasavallassa Siperiassa sataa talvella vain 5–10 millimetriä kuukaudessa (vedeksi muutettuna).

Kovimmilla pakkasilla ilmakehän hiilidioksidia voi härmistyä kaasusta jääksi ja pudota maahan. Määrät ovat kuitenkin erittäin pieniä, sillä hiilidioksidin pitoisuus on vain 388 miljoonasosaa ilman tilavuudesta. Toisin on Marsissa, missä noin neljäsosa hiilidioksidi-ilmakehän massasta härmistyy vuosittain talvipallonpuoliskolle ja sublimoituu jälleen kesällä kaasuksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vaikeutuuko hengittäminen noissa oloissa?

Kylmä ilma kuormittaa hengityselimistöä, mikä voi vaikeuttaa keuhkojen hapensaantia. Litrassa ilmaa on kylläkin kovalla pakkasella suurempi massa happea kuin lämpimämmällä säällä, koska ilman tiheys kasvaa pakkasen kiristyessä. Yleensä lämpökenno tai villahuivi kasvoilla on riittävä apu. Jos ollaan hyvin korkealla merenpinnantason yläpuolella, missä ilman tiheys on alhaisen paineen vuoksi pieni, saattaa happinaamarikin olla tarpeen. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vastaajana Timo Vihma, 

erikoistutkija, dosentti, Ilmatieteen laitos

Sisältö jatkuu mainoksen alla