Jakutiassa eli Sahassa kovat pakkaset ovat tuttuja. Sieltä on peräisin pysyvästi asutun alueen kylmyysennätys: -67 astetta vuodelta 1933. Kuva: Maarten Takens/Wikimedia Commons
Jakutiassa eli Sahassa kovat pakkaset ovat tuttuja. Sieltä on peräisin pysyvästi asutun alueen kylmyysennätys: -67 astetta vuodelta 1933. Kuva: Maarten Takens/Wikimedia Commons

Kun on noin kylmää, sade koostuu yleensä hyvin pienistä jääkiteistä.

Englannin kielessä sitä kutsutaan timanttipölysateeksi, diamond dust precipitation. Kovilla pakkasilla ilmassa oleva hyvin vähäinen vesihöyry härmistyy jääkidepilviksi. Ne ovat usein niin ohuita, ettei niitä erota silmällä, vaan jääkidesade näyttää putoavan kirkkaalta taivaalta.

Sademäärät ovat tällaisissa oloissa erittäin pieniä. Etelämantereen sisäosissa talvella suurin osa sateesta on jääkidesadetta ja sademäärät ovat vähäisempiä kuin Saharassa. Sahan tasavallassa Siperiassa sataa talvella vain 5–10 millimetriä kuukaudessa (vedeksi muutettuna).

Kovimmilla pakkasilla ilmakehän hiilidioksidia voi härmistyä kaasusta jääksi ja pudota maahan. Määrät ovat kuitenkin erittäin pieniä, sillä hiilidioksidin pitoisuus on vain 388 miljoonasosaa ilman tilavuudesta. Toisin on Marsissa, missä noin neljäsosa hiilidioksidi-ilmakehän massasta härmistyy vuosittain talvipallonpuoliskolle ja sublimoituu jälleen kesällä kaasuksi.

Vaikeutuuko hengittäminen noissa oloissa?

Kylmä ilma kuormittaa hengityselimistöä, mikä voi vaikeuttaa keuhkojen hapensaantia. Litrassa ilmaa on kylläkin kovalla pakkasella suurempi massa happea kuin lämpimämmällä säällä, koska ilman tiheys kasvaa pakkasen kiristyessä. Yleensä lämpökenno tai villahuivi kasvoilla on riittävä apu. Jos ollaan hyvin korkealla merenpinnantason yläpuolella, missä ilman tiheys on alhaisen paineen vuoksi pieni, saattaa happinaamarikin olla tarpeen. 

Vastaajana Timo Vihma, 

erikoistutkija, dosentti, Ilmatieteen laitos

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2513
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti