Kuva Shutterstock.
Kuva Shutterstock.

Se voisi jäädä kilpailussa alakynteen.

Koivu on hyvä sopeutumaan, mutta se ei välttämättä jaksa kasvaa vuodesta toiseen, jos aina on kesäisen lämmintä ja valoisaa.

Koivu ei tajua talven tuloa, ellei se saa tarvittavia signaaleja ympäristöstään. Luonnossa se talvehtii lehtipuulle tyypillisesti: yhteyttäminen lakkaa, ja lehdet putoavat. Talveentumisen ajoittumiseen vaikuttavat syysöiden pidentyminen ja lämpötilan lasku. Puut ovat vuosituhansien saatossa sopeutuneet omien kasvupaikkojensa oloihin siten, että Lapin koivu talveentuu Etelä-Suomessa jonkin verran paikallista koivua aiemmin.

Koeoloissa voi olla toisin. Kasvihuoneessa nuoret rauduskoivut ovat kasvaneet muutaman vuoden yhtäjaksoisesti jatkuvassa valossa. Pitkäaikaiset siirtokokeet muun muassa Ohiossa ja Etelä-Koreassa ovat osoittaneet suomalaisen rauduksen sopeutuvan pidempiin ja lämpimämpiin kasvukausiin sekä oloihin, joissa talvehtimisvalmisteluihin tarvittavaa yön pituutta ei koskaan saavuteta.

Jos koivua kasvatettaisiin ikuisessa kesässä, tuhohyönteiset ja kasvitaudit voisivat osoittautua ongelmaksi. Myös ravinteiden kierto ja maaperän prosessit saattaisivat olla koivulle epäedullisia, minkä takia se voisi jäädä alakynteen kilpailussa muiden kasvilajien kanssa.

Vastaajana Matti Rousi, erikoistutkija, Metsäntutkimuslaitos.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2014.

salai
Seuraa 
Viestejä7412
Liittynyt17.3.2005

Mitä tapahtuisi koivulle, jos aina olisi kesä?

Yoken Suru 27.05.2015 klo 10:54 Näyttää siis siltä, että etelän kasvit eivät pärjää pohjoisen olosuhteissa mutta pohjoisen kasvit kyllä etelässä. Olisiko ihmisillä pääsääntöisesti sama. Eikös siihen löytynyt ratkaisu pari päivää sitten, pakkosterilisaatio ? Vai tuliko minulle ajatusvirhe, tuolla ehdotuksellahan pyrittiinkin estämään liiallinen afrikkalaisen rikkakasvuston rönsyily täällä pohjolassa.
Lue kommentti

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Yoken Suru
Seuraa 
Viestejä426
Liittynyt10.4.2015

Mitä tapahtuisi koivulle, jos aina olisi kesä?

Puut ovat vuosituhansien saatossa sopeutuneet omien kasvupaikkojensa oloihin siten, että Lapin koivu talveentuu Etelä-Suomessa jonkin verran paikallista koivua aiemmin. ... Pitkäaikaiset siirtokokeet muun muassa Ohiossa ja Etelä-Koreassa ovat osoittaneet suomalaisen rauduksen sopeutuvan pidempiin ja lämpimämpiin kasvukausiin sekä oloihin, joissa talvehtimisvalmisteluihin tarvittavaa yön pituutta ei koskaan saavuteta. Näyttää siis siltä, että etelän kasvit eivät pärjää pohjoisen olosuhteissa...
Lue kommentti
Peippo on munallaan mitattuna Suomen kiivi. Kuva: Getty Images

Vatsanseutu pullistuu hitusen vain muninnan lopussa.

Selitys piilee ruumiinrakenteessa. Se, mikä näyttää linnun vatsalta, on itse asiassa enimmäkseen rintakehää, jonka lihasten alla on kova ja leveä rintalasta. Pehmeää ”vatsaa” linnuilla on vain pieni alue pyrstön ja jalkojen välissä.

Rintakehä voi toki liikkua ulommaksi, kun sisäelimet sitä työntävät, mutta koska se on panssarimainen, siihen ei synny pullistumaa.

Munarauhasessa syntyy vain ruskuainen, ja niitä irtoaa munanjohtimeen yksi kerrallaan. Valkuainen ja kuori syntyvät munanjohtimen loppupäässä hyvin nopeasti, eikä lintu ”kanna” niitä vatsassaan.

Kun muna on juuri tulossa, vatsanseutu voi periaatteessa hieman paisua, mutta sitä ei näe, koska silloin linnut istuvat visusti pesissään. Tämä vaihe kestää vain muutamia tunteja.

Ääriesimerkki lienee kiivi, jolla on kokoon suhteutettuna suurin muna. Kiivi ei näytä olevan ”raskaana”, vaikka muna on valtava, mutta varmasti sen peräpää pullistuu muninnan aikana.

Vastaajana Esa Hohtola,

eläinfysiologian emeritusprofessori, Oulun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2018

Kuumin valkea loimuaa valkeana. Kuva: Getty Images

Värin määräävät liekin lämpötila ja säteilyn aallonpituus.

Tulella tarkoitetaan yleensä liekkiä, joka syntyy aineen palamisessa. Palaminen on kemiallinen reaktio, jossa palava aine reagoi hapen kanssa.

Kun reaktio on riittävän nopea, syntyvä lämpö ei siirry heti ympäristöön vaan nostaa palavan aineen lämpötilaa. Tämä näkyy hehkumisena tai liekkinä.

Esimerkiksi nuotiossa palamisreaktio tapahtuu liekin ulkoreunalla, ja siinä syntyy nokea. Noki taas lähettää niin kutsuttua mustan kappaleen säteilyä.

Mustan kappaleen säteilyssä kappaleen lämpötila määrää, millä aallonpituudella säteily on voimakkainta. Tätä aallonpituutta vastaa näkyvän valon aallonpituusalueella aina jokin väri.

Korkein lämpötila ja matalin aallonpituus vastaavat violettia, sitten tulevat järjestyksessä sininen, vihreä, keltainen, oranssi ja punainen.

Nuotion liekin kuumimmassa kohdassa valon aallonpituuksien voima on niin suuri, että ihmissilmä näkee sen värien yhdistelmänä eli valkoisena värinä.

Viileämmät kohdat silmä näkee niin, että väri vastaa paremmin lämpötilaa. Keltainen ja oranssi kertovat noin 1 200:n ja punainen noin 700 asteen lämpötilasta.

Mustan kappaleen säteily ei kuitenkaan selitä kaikkea tulen väreistä.

Esimerkiksi sinisessä liekissä ei ole nokea, vaan liekin väri johtuu siitä, että kaasumolekyylien viritystila purkautuu ja lähettää säteilyä. Sen aallonpituus on lähellä sinistä väriä.

Vastaajana Jorma Jokiniemi,

pien- ja nanohiukkastekniikan professori, Itä-Suomen yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2018