Vatsanpohjasta sieppaaminen on oksennusrefleksi, jonka käynnistää aivorungossa neljännen aivokammion lähellä sijaitseva pahoinvointikeskus.

Pahoinvointikeskuksella on hermoyhteyksiä elimistön eri osiin, muun muassa ruoansulatuskanavaan ja maku-, haju- ja näköaistiin, joten se voi aktivoitua monista eri syistä.

Oksennusrefleksissä palleahermo ja suorat ja vinot vatsalihakset yhdessä lisäävät äkillisesti vatsaontelon painetta. Silloin ”vatsanpohjasta sieppaa” ja vatsanestettä puristuu nieluun. Oksennusrefleksiä pidetään suojaheijasteena, jolla pilaantunut ruoka tai myrkky poistuu elimistöstä.

Keinuessa vatsanpohjasta sieppaa, koska myös tasapainoaistilla on yhteys pahoinvointikeskukseen. Miksi ja miten, tiedetään toistaiseksi puutteellisesti. Ilmiö on kuitenkin tunnettu pitkään, sillä jo 1600-luvulla huomattiin, etteivät kuuromykät merimiehet tule merisairaiksi. Tämä johtuu siitä, että heillä on usein puutteellinen sisäkorvan tasapainoaisti.

Merisairaus, matkapahoinvointi ja keinumisen sieppaus ovat siis samaa juurta. Ne kaikki aiheuttaa tasapainoaistin poikkeuksellinen ärsyyntyminen. Syyksi on esitetty korvakristallien ja kaarikäytävien toiminnan epätasapainoa ja näkö- ja tasapainoaistin puutteellista yhteistyötä.

Tasapainoaistin häiriintymisestä juontuva pahoinvointi on kytköksissä ikään. Aivan pienillä lapsilla sitä ei ole, mutta noin neljän vuoden iästä alkaen se yleistyy. Aikuistuessa pahoinvointi jälleen vähenee.

Pahoinvointia voi vähentää myös harjoittelemalla. Harjoituksen antama suoja on kuitenkin kullekin liikkeelle ominainen: vaikka keinuessa ei enää tule oireita, karuselli voi aiheuttaa huonon olon.


Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2007

Vastaaja:


Ilmari Pyykkö


korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori


Tampereen yliopisto

Hercules
Seuraa 
Viestejä906
Liittynyt3.10.2014

Mitä tapahtuu, kun vatsanpohjasta sieppaa, ja miksi sieppaa keinuessa?

BTW tolle on oma alagenrensä Youtubessa: 2 girls 1 cup https://www.youtube.com/watch?v=_SsUTLAhbWE Encyclopedia Dramatica Offended Challenge https://www.youtube.com/watch?v=UyCR8wWECjk Nojoo, tossa ehkä näkyy toi vuoristorata-efekti vähän paremmin. https://www.youtube.com/watch?v=_MsJgcOUs7o
Lue kommentti
Hercules
Seuraa 
Viestejä906
Liittynyt3.10.2014

Mitä tapahtuu, kun vatsanpohjasta sieppaa, ja miksi sieppaa keinuessa?

Jaksamatta lukea artikkelia, niin kyse on siitä samasta aistien ristiriidasta. Miksi se sitten on tietyillä annoksilla mielenkiintoista, siihen vastaa Vsauce. https://www.youtube.com/watch?v=ZbdMMI6ty0o&list=UU6nSFpj9HTCZ5t-N3Rm3-HA Tossa vielä komedian keinon sama. https://www.youtube.com/watch?v=0O5h4enjrHw
Lue kommentti

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018