Vatsanpohjasta sieppaaminen on oksennusrefleksi, jonka käynnistää aivorungossa neljännen aivokammion lähellä sijaitseva pahoinvointikeskus.

Pahoinvointikeskuksella on hermoyhteyksiä elimistön eri osiin, muun muassa ruoansulatuskanavaan ja maku-, haju- ja näköaistiin, joten se voi aktivoitua monista eri syistä.

Oksennusrefleksissä palleahermo ja suorat ja vinot vatsalihakset yhdessä lisäävät äkillisesti vatsaontelon painetta. Silloin ”vatsanpohjasta sieppaa” ja vatsanestettä puristuu nieluun. Oksennusrefleksiä pidetään suojaheijasteena, jolla pilaantunut ruoka tai myrkky poistuu elimistöstä.

Keinuessa vatsanpohjasta sieppaa, koska myös tasapainoaistilla on yhteys pahoinvointikeskukseen. Miksi ja miten, tiedetään toistaiseksi puutteellisesti. Ilmiö on kuitenkin tunnettu pitkään, sillä jo 1600-luvulla huomattiin, etteivät kuuromykät merimiehet tule merisairaiksi. Tämä johtuu siitä, että heillä on usein puutteellinen sisäkorvan tasapainoaisti.

Merisairaus, matkapahoinvointi ja keinumisen sieppaus ovat siis samaa juurta. Ne kaikki aiheuttaa tasapainoaistin poikkeuksellinen ärsyyntyminen. Syyksi on esitetty korvakristallien ja kaarikäytävien toiminnan epätasapainoa ja näkö- ja tasapainoaistin puutteellista yhteistyötä.

Tasapainoaistin häiriintymisestä juontuva pahoinvointi on kytköksissä ikään. Aivan pienillä lapsilla sitä ei ole, mutta noin neljän vuoden iästä alkaen se yleistyy. Aikuistuessa pahoinvointi jälleen vähenee.

Pahoinvointia voi vähentää myös harjoittelemalla. Harjoituksen antama suoja on kuitenkin kullekin liikkeelle ominainen: vaikka keinuessa ei enää tule oireita, karuselli voi aiheuttaa huonon olon.


Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2007

Vastaaja:


Ilmari Pyykkö


korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori


Tampereen yliopisto

Hercules
Seuraa 
Viestejä906
Liittynyt3.10.2014

Mitä tapahtuu, kun vatsanpohjasta sieppaa, ja miksi sieppaa keinuessa?

BTW tolle on oma alagenrensä Youtubessa: 2 girls 1 cup https://www.youtube.com/watch?v=_SsUTLAhbWE Encyclopedia Dramatica Offended Challenge https://www.youtube.com/watch?v=UyCR8wWECjk Nojoo, tossa ehkä näkyy toi vuoristorata-efekti vähän paremmin. https://www.youtube.com/watch?v=_MsJgcOUs7o
Lue kommentti
Hercules
Seuraa 
Viestejä906
Liittynyt3.10.2014

Mitä tapahtuu, kun vatsanpohjasta sieppaa, ja miksi sieppaa keinuessa?

Jaksamatta lukea artikkelia, niin kyse on siitä samasta aistien ristiriidasta. Miksi se sitten on tietyillä annoksilla mielenkiintoista, siihen vastaa Vsauce. https://www.youtube.com/watch?v=ZbdMMI6ty0o&list=UU6nSFpj9HTCZ5t-N3Rm3-HA Tossa vielä komedian keinon sama. https://www.youtube.com/watch?v=0O5h4enjrHw
Lue kommentti
Esiäidin kannatti kyllästyä. Kuva: SPL/MVPhotos

Aikoinaan ruokahalukohtainen kylläisyys edisti terveyttä.

Ilmiölle on kehitysopillinen eli evoluutioon perustuva selitys. Kyllästyminen samaan ruokaan kehittyi satojentuhansien vuosien aikana esi-isillemme, jotta he pysyisivät terveinä.

Jos jokin runsaasti saatavilla oleva ruoka olisi maistunut jatkuvasti, yksipuolinen ravinto olisi pitkällä aikavälillä johtanut ongelmiin. Siksi ihmiselle kehittyi ruokalajikohtainen kylläisyys. Kun jostain ruoasta tuli kylläiseksi, toisen makuinen vielä maistui. Se takasi, että sai riittävästi kaikkia elintärkeitä ravintomme osia: vitamiineja, hivenaineita, hiilihydraatteja, proteiineja, rasvoja ja kuituja.

Ruokalajikohtaista kylläisyyttä säätelevät geenit, ja mekanismi vaikuttaa myös meissä tämän ajan ihmisissä. Jokainen on kokenut sen aterioidessaan. Kun pääruoan jälkeen tuntuu, että nyt jo riittää, erimakuinen jälkiruoka vielä maittaa.

Kivikaudella ruokalajikohtainen kylläisyys oli hyödyllinen ominaisuus, mutta nykyisessä yltäkylläisessä ruokamaailmassa se helposti johtaa liikasyöntiin.

Eräässä kokeessa testihenkilöt söivät runsaan viikon ajan aterioilla melko yksitoikkoista ruokaa. Koe toistettiin siten, että jokaisella aterialla oli yksi ruokalaji lisää. Tämä lisäsi ruokahalua siinä määrin, että testihenkilöt söivät joka päivä – huomaamattaan – yli 400 kilokaloria enemmän.

Vastaajana Pertti Mustajoki, professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Jäinen kinkkku ei menetä yhtään enempää nestettä kuin sula. Kuva_ Shutterstock

Jäinen kinkku kypsyy aivan yhtä meheväksi kuin sula.

Joulukinkun voi panna jäisenä uuniin – oikeastaan kannattaa, vaikka se voi kuulostaa äkkiseltään järjen vastaiselta.

Jotta kinkku maistuisi mehevältä, valtaosa sen nesteestä pitäisi saada pysymään lihassa.

Jäinen kinkku muhii kuumassa pidempään, mutta huoneenlämpöön temperoitu viettää suuremman osan paistoajasta korkeassa

lämpötilassa.

Tällainen kuumakäsittely voi poistaa lihasta liiaksi nestettä. Kypsyessä pinnan lämpö siirtyy kohti kinkun keskiosaa. Jos lämpötilaero pinnan ja keskiosan välillä kasvaa liian suureksi, vesi karkaa lihassyistä liian aikaisin ja epätasaisesti.

Paistoimme viime vuonna HKScanin koekeittiöissä kymmeniä jäisiä ja huoneenlämpöisiä joulukinkkuja. Kaikki kypsennettiin paistopussissa alle 100-asteisessa uunissa.

Jääkinkut paistuivat pidempään, mutta niistä ei valunut yhtään enempää nestettä kuin sulana uuniin pannuista.

Sokkotesteissä kumpikin versio keräsi yhtäläisiä kehuja niin mausta kuin mehevyydestä. Joidenkin suussa jääkinkku maistui jopa mehevämmältä ja paremmalta.

Vastaajana Sami Lamminaho, tuotekehityskokki, HKScan.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017