Vatsanpohjasta sieppaaminen on oksennusrefleksi, jonka käynnistää aivorungossa neljännen aivokammion lähellä sijaitseva pahoinvointikeskus.

Pahoinvointikeskuksella on hermoyhteyksiä elimistön eri osiin, muun muassa ruoansulatuskanavaan ja maku-, haju- ja näköaistiin, joten se voi aktivoitua monista eri syistä.

Oksennusrefleksissä palleahermo ja suorat ja vinot vatsalihakset yhdessä lisäävät äkillisesti vatsaontelon painetta. Silloin ”vatsanpohjasta sieppaa” ja vatsanestettä puristuu nieluun. Oksennusrefleksiä pidetään suojaheijasteena, jolla pilaantunut ruoka tai myrkky poistuu elimistöstä.

Keinuessa vatsanpohjasta sieppaa, koska myös tasapainoaistilla on yhteys pahoinvointikeskukseen. Miksi ja miten, tiedetään toistaiseksi puutteellisesti. Ilmiö on kuitenkin tunnettu pitkään, sillä jo 1600-luvulla huomattiin, etteivät kuuromykät merimiehet tule merisairaiksi. Tämä johtuu siitä, että heillä on usein puutteellinen sisäkorvan tasapainoaisti.

Merisairaus, matkapahoinvointi ja keinumisen sieppaus ovat siis samaa juurta. Ne kaikki aiheuttaa tasapainoaistin poikkeuksellinen ärsyyntyminen. Syyksi on esitetty korvakristallien ja kaarikäytävien toiminnan epätasapainoa ja näkö- ja tasapainoaistin puutteellista yhteistyötä.

Tasapainoaistin häiriintymisestä juontuva pahoinvointi on kytköksissä ikään. Aivan pienillä lapsilla sitä ei ole, mutta noin neljän vuoden iästä alkaen se yleistyy. Aikuistuessa pahoinvointi jälleen vähenee.

Pahoinvointia voi vähentää myös harjoittelemalla. Harjoituksen antama suoja on kuitenkin kullekin liikkeelle ominainen: vaikka keinuessa ei enää tule oireita, karuselli voi aiheuttaa huonon olon.


Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2007

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Vastaaja:


Ilmari Pyykkö


korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori


Tampereen yliopisto

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla