Silmät ovat tunnetusti sielun peili, ja niistä on aina yritetty lukea toisten ajatuksia.

 Silmät voivat viestittää monenlaisia tunteita. Tavallinen vertauskuva on esimerkiksi sellainen, että iloisen ihmisen silmät loistavat tai tuikkivat kuin tähdet. Leikkimielisestä ihmisestä on sanottu, että hänellä on veitikka silmäkulmassa. Toisaalta paltamolaisen sananparren mukaan on surkia silimäkulumassa, kun on murheellinen olo.

Pilke kuuluu etymologisesti yhteen germaanisperäisen pilkottaa-verbin kanssa, ja pilkottaminen on tarkoittanut vanhastaan sitä, että jotakin näkyy vähän. Pilkottaminen voi käytännössä olla esimerkiksi häämöttämistä, tuikkimista tai vilkkumista. Silmien iloista tuikkimista on nimitetty silmien pilkkeeksi.

Nykymuodossaan sanonta pilkettä silmäkulmassa ei ilmeisesti ole 1900-lukua vanhempi, mutta se on syntynyt samantapaisten vanhempien sananparsien pohjalta. Usein sanontaan sisältyy jokin lisävihje siitä, mitä pilke tarkemmin ottaen ilmaisee. Vanhimmissa sanonnoissa puhutaan silmissä näkyvästä päivänpilkkeestä tai valon pilkkeestä, kun tarkoitetaan iloista tai toiveikasta olotilaa, mutta nykyään tavallisempaa on huumorin pilke. Pelkkä pilke voi tarkoittaa kaikkia näitä, mutta lopullinen tilannekohtainen sävy ja tulkinta jäävät kuulijan vastuulle.

Vastaajana Kaisa Häkkinen, suomen kielen professori, Turun yliopisto

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2013

jussipussi
Seuraa 
Viestejä38059
Liittynyt6.12.2009

Mitä tarkoittaa ”pilke silmäkulmassa”?

Pacanus Rusticanus 27.02.2015 klo 16:14 Pilke on yleensä joko 1/2, 1/3, 1/4 tai 1/5 -osa halkoa. Halko taas on metrisen metrin pituinen halkaistu luonnonpuu. Nykyään on paljon 0,6m levyistä tulipesää, jonka vuoksi 1/2 -osan pilke ei ole optimaalinen, koska jää liikaa tyhjää tilaa varastopesään. 1/5 -osan pilke taas on aina ollut harvinainen ja sitä on toimitettu vain yksittäisille, yleensä köyhimmille asuntoalueille. Normaali hellapuu on tyypillisesti ollut 1/4 -osan pilkettä. Pilke...
Lue kommentti
Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7845
Liittynyt1.2.2010

Mitä tarkoittaa ”pilke silmäkulmassa”?

Pilke on yleensä joko 1/2, 1/3, 1/4 tai 1/5 -osa halkoa. Halko taas on metrisen metrin pituinen halkaistu luonnonpuu. Nykyään on paljon 0,6m levyistä tulipesää, jonka vuoksi 1/2 -osan pilke ei ole optimaalinen, koska jää liikaa tyhjää tilaa varastopesään. 1/5 -osan pilke taas on aina ollut harvinainen ja sitä on toimitettu vain yksittäisille, yleensä köyhimmille asuntoalueille. Normaali hellapuu on tyypillisesti ollut 1/4 -osan pilkettä. Pilke silmäkulmassa ei siis ole halko, vaan halon...
Lue kommentti

- Ubi bene, ibi patria -

Peippo on munallaan mitattuna Suomen kiivi. Kuva: Getty Images

Vatsanseutu pullistuu hitusen vain muninnan lopussa.

Selitys piilee ruumiinrakenteessa. Se, mikä näyttää linnun vatsalta, on itse asiassa enimmäkseen rintakehää, jonka lihasten alla on kova ja leveä rintalasta. Pehmeää ”vatsaa” linnuilla on vain pieni alue pyrstön ja jalkojen välissä.

Rintakehä voi toki liikkua ulommaksi, kun sisäelimet sitä työntävät, mutta koska se on panssarimainen, siihen ei synny pullistumaa.

Munarauhasessa syntyy vain ruskuainen, ja niitä irtoaa munanjohtimeen yksi kerrallaan. Valkuainen ja kuori syntyvät munanjohtimen loppupäässä hyvin nopeasti, eikä lintu ”kanna” niitä vatsassaan.

Kun muna on juuri tulossa, vatsanseutu voi periaatteessa hieman paisua, mutta sitä ei näe, koska silloin linnut istuvat visusti pesissään. Tämä vaihe kestää vain muutamia tunteja.

Ääriesimerkki lienee kiivi, jolla on kokoon suhteutettuna suurin muna. Kiivi ei näytä olevan ”raskaana”, vaikka muna on valtava, mutta varmasti sen peräpää pullistuu muninnan aikana.

Vastaajana Esa Hohtola,

eläinfysiologian emeritusprofessori, Oulun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2018

Kuumin valkea loimuaa valkeana. Kuva: Getty Images

Värin määräävät liekin lämpötila ja säteilyn aallonpituus.

Tulella tarkoitetaan yleensä liekkiä, joka syntyy aineen palamisessa. Palaminen on kemiallinen reaktio, jossa palava aine reagoi hapen kanssa.

Kun reaktio on riittävän nopea, syntyvä lämpö ei siirry heti ympäristöön vaan nostaa palavan aineen lämpötilaa. Tämä näkyy hehkumisena tai liekkinä.

Esimerkiksi nuotiossa palamisreaktio tapahtuu liekin ulkoreunalla, ja siinä syntyy nokea. Noki taas lähettää niin kutsuttua mustan kappaleen säteilyä.

Mustan kappaleen säteilyssä kappaleen lämpötila määrää, millä aallonpituudella säteily on voimakkainta. Tätä aallonpituutta vastaa näkyvän valon aallonpituusalueella aina jokin väri.

Korkein lämpötila ja matalin aallonpituus vastaavat violettia, sitten tulevat järjestyksessä sininen, vihreä, keltainen, oranssi ja punainen.

Nuotion liekin kuumimmassa kohdassa valon aallonpituuksien voima on niin suuri, että ihmissilmä näkee sen värien yhdistelmänä eli valkoisena värinä.

Viileämmät kohdat silmä näkee niin, että väri vastaa paremmin lämpötilaa. Keltainen ja oranssi kertovat noin 1 200:n ja punainen noin 700 asteen lämpötilasta.

Mustan kappaleen säteily ei kuitenkaan selitä kaikkea tulen väreistä.

Esimerkiksi sinisessä liekissä ei ole nokea, vaan liekin väri johtuu siitä, että kaasumolekyylien viritystila purkautuu ja lähettää säteilyä. Sen aallonpituus on lähellä sinistä väriä.

Vastaajana Jorma Jokiniemi,

pien- ja nanohiukkastekniikan professori, Itä-Suomen yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2018