Tiaiset panevat paljon piiloon. Kuva: Shutterstock
Tiaiset panevat paljon piiloon. Kuva: Shutterstock

Varastoivilla linnuilla on tavallista isompi muistikeskus.

Hajallaan olevien kätköjen löytämiseen tarvitaan hyvä paikkamuisti. Paikkamuistin kannalta keskeinen on isojen aivojen sisäosissa sijaitseva muistikeskus, hippokampus. Siellä on paikkoihin, reitteihin ja ympäristön piirteisiin valikoivasti reagoivia hermosoluja. Hippokampus on varastoivilla lajeilla aivojen kokoon nähden suurempi kuin muilla.

Tyypillisiä piiloihin varastoivia lintuja ovat pähkinähakki, närhi, pähkinänakkeli, kuukkeli ja monet tiaiset. Varpuspöllö säilöö muonaa talviseen yöpymiskoloonsa, joten sillä hyvän paikkamuistin tarve on pienempi kuin esimerkiksi tiaisilla.

Amerikanhömötiaisella on havaittu, että hyisessä Alaskassa asustavat yksilöt varastoivat enemmän, löytävät varastonsa helpommin ja pärjäävät paikkamuistia vaativissa laboratoriokokeissa paremmin kuin eteläiset lajikumppanit. Lisäksi niiden hippokampus on kookkaampi kuin eteläisillä lajitovereilla.

Amerikanhakki kykenee muistamaan noin 10 000 kätköpaikkaa. Se saattaa varastoida jopa 33 000 männynsiementä 6 600 kätköön kilometrien päähän löytöpaikasta.

Senkään muisti ei ole erehtymätön, ja muistijäljet häipyvät pikkuhiljaa talvikuukausien aikana. Osa siemenistä jää löytymättä, mikä auttaa mäntyjen leviämistä.

Vastaajana Esa Hohtola,

eläinfysiologian emeritusprofessori, Oulun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 11/2017

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2510
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti