Virtaukset tuovat tietoa viiksiin. Kuva: Lehtikuva
Virtaukset tuovat tietoa viiksiin. Kuva: Lehtikuva

Norpalla on uimarin silmät, viiksikarva-aisti ja hyvä muisti.

Pitkäikäinen, älykäs ja paikkauskollinen norppa tuntee hyvin elinpiirinsä vedenalaisen topografian ja muistaa talvella käyttämiensä hengitysavantojen ja railojen sijainnin.

Norppa viettää noin 80 prosenttia vuorokaudesta sukelluksissa. Vesielämään sopeutuneena merinisäkkäänä se hahmottaa aisteillaan vedenalaisen elinympäristönsä vähintään yhtä tarkkaan ja monipuolisesti kuin maanisäkkäät omansa.

Tummissa vesissä suunnistautumista auttavat paitsi vedessä näkemiseen sopeutuneet silmät myös viiksikarva-aisti. Sen avulla norppa aistii kohteiden tuottamia virtausten muutoksia, joita vesi välittää värähtelyinä viiksiin ja edelleen hermopäätteisiin läheltä ja kaukaa.

Norppa pystyy esimerkiksi saalistaessaan seuraamaan kaloja niiden veteen jättämää hydrodynaamista polkua pitkin. Niin ikään se pystyy tunnistamaan kohteiden muotoja samaan tapaan kuin me tunnustelemme asioita sormillamme.

Viiksillään norppa pystyy myös aistimaan sukellusnopeutensa ja siten arvioimaan sukeltamansa matkan pituutta. Tämä voikin olla erinomaisen tärkeä lisätaito, jotta norppa löytää helmikuisen yön pimeydessä takaisin hengitysavannolleen.

Vastaajana Mervi Kunnasranta,

hyljetutkija, Luonnonvarakeskus.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2018

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2510
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti