Näitä on Suomessakin jo puolentuhatta. Kuva: Getty Images
Näitä on Suomessakin jo puolentuhatta. Kuva: Getty Images

Se voi tapahtua monella tapaa.

Tärkein lajiuttaja on lajin sisäisen geenivirran katkeaminen.

Ajatellaan kahta saarta. Saarella A kasvavan lajin siemeniä leviää lintujen mukana saarelle B, mutta vain kerran. Koska B-saaren yksilöiden geenit eivät enää sekoitu A-saaren yksilöihin, niistä voi kehittyä uusi laji jopa muutamassa vuodessa.

Tällaista lajiutumista on tapahtunut paljon esimerkiksi Havaijilla ja Kanariansaarilla. Teneriffalla on 33 kasvilajia, joita ei ole missään muualla.

Geenivirta voi katketa pienelläkin alueella. Lämpimässä paikassa jonkin lajin yksilöt kukkivat aikaisemmin kuin viileässä. Tällöin lämpimän paikan yksilöt lisääntyvät vain keskenään, samoin viileän.

Uusia kasvilajeja voi syntyä myös risteytymisen ja kromosomien lukumäärän kaksin- tai moninkertaistumisen kautta.

Vastaajana Johannes Enroth,

kasvitieteen dosentti, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018