Lämmintä ja kylmää aistitaan ennen kaikkea iholla; toisin sanoen kylmän ja lämpimän reseptoreita on eniten ihossa.



Kummankin lajin reseptoreilla on yksilöllinen lämpötilansa, jossa ne lähettävät eniten hermoimpulsseja. Kun ihon lämpötila on 15-35 astetta, toimivat kylmäreseptorit. Jos iho jäähtyy alle 15 asteen, reseptorit lakkaavat toimimasta. Lämpimän reseptorit toimivat, kun iho on vähintään 35-asteinen.

Lämpöaistimme on suhteellinen, tarkkaa lämpötilaa se ei meille kerro. Esimerkiksi astiassa olevasta 40-asteisesta vedestä voimme kädellä kokeiltuamme sanoa vain, että se on ruumiinlämpöä kuumempaa muttei kivuliaan polttavaa.

Reseptorit ovat kuitenkin hyvin herkkiä lämpötilojen muutoksille. Ihon lämpötilan nouseminen vain asteen tuhannesosan verran sekunnissa voi joskus olla riittävä sen havaitsemiseksi.

Lämpötiloja voidaan tuntea myös sisäelimissä, esimerkiksi mahalaukussa. Sisäelimen aisti ei kuitenkaan ole kovin herkkä. Ruoka, joka tuntuu mahassa lämpimältä on käden iholle polttavaa.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 3/1996

Vastaaja:


Assistentti ph.d Jari Hietanen, psykologian professori Mikko Sams ja psykologian lisensiaatti Veikko Surakka



Tampereen yliopiston psykologian laitoksen tutkijat:

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2500
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti