Astronautti peseytyy joko muusta aluksesta eristetyssä suihkukaapissa tai käyttämällä kosteita pyyhkeitä ja erikoisvalmisteisia pesuaineita, joita ei tarvitse huuhtoa pois.

Vain hampaiden harjaus sujuu tuttuun tyyliin. Astronautit saavat jopa valita mukaansa suosikkihammastahnansa.

Avaruudessa peseytymistä vaikeuttavat vesipula ja painottomuus. Vettä on vähän, koska sen kuljettaminen avaruuteen on kallista. Aluksilla on tietysti myös rajalliset vesitankit. Niiden vesitalous perustuukin kierrättämiseen. Esimerkiksi Kansainvälisellä avaruusasemalla vieraile-vien astronauttien on tultava toimeen vuorokausi noin viidellä vesilitralla. Maan kamaralla jo yksi suihkussa käynti kuluttaa kymmenen kertaa niin paljon. Painottomuuden takia vesi, irronneet hiukset, ihon palaset ja lika leijuvat vapaasti aluksessa. Siksi peseytyminen on suunniteltava huolella.

Astronauttien umpinaisessa suihkukaapissa vesi suihkuaa suurella paineella joka puolelta. Painottomuuden takia valtoimenaan vellovat vesipisarat voisivat hukuttaa astronautin. Siksi kaapin ”yläosassa” on puhallinjärjestelmä ja lattialla imusysteemi. Niiden avulla vesi poistuu suoraan kierrätysjärjestelmään. Silti suihkua ottaville astronauteille suositellaan nenäklipsin käyttöä.

Kuivaamisenkin on tapahduttava suihkukaapissa. Astronautit käyttävät tuttuun tapaan pyyheliinaa, vaikka kaapin puhalluskin kuivattaa tehokkaasti. Myös parranajo ja muu hygienia hoidetaan tiiviissä suihkukaapissa, joka puhdistaa itse itsensä käytön jälkeen.

Pitkällä lennolla, esimerkiksi Mars-matkalla, astronauttien on tultava toimeen vuorokausi noin 1,5 litralla pesuvettä – määrällä, jonka me käytämme yhdessä käsienpesussa.


Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2006


 

Vastaaja:


Joni Virtanen


tähtitieteen maisteri ja jatko-opiskelija


Turun yliopisto

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018